VAK-ajoneuvoja tyhjennetty väärin menetelmin

VAK-onnettomuuksissa pelastusviranomaiset eivät aina ole osanneet tyhjentää säiliötä oikein, mistä on seurannut isojakin polttoainevuotoja ympäristöön.

VAK-onnettomuuksien jälkiraivaus kestää usein noin 6 – 24 tuntia. Kuva Riku Länsivuoren arkisto.

– Kaatuneita VAK-ajoneuvoja on tyhjennetty väärin menetelmin ja riittämättömällä kalustolla, mistä on seurannut isojakin polttoaine- ja kemikaalivuotoja ympäristöön, TNA Konsultti Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riku Länsivuori sanoo.
Yleensä kaatunut säiliö pitäisi tyhjennetään ennen sen nostoa. Jos säiliö on esimerkiksi kiinni kartiotapein, ne eivät aina kestä nostoa ja vaarana on, että vaarallista ainetta valuu ympäristöön.

– Puutteita on myös tyhjennystavoissa. Tyhjentäminen on yleensä turvallisinta ja järkevintä ajoneuvoyhdistelmän omien liittimien kautta. Nykyiset laitteet ovat kuitenkin niin monimutkaisia, ettei niitä aina osata käyttää. Ennen putken sai auki käsipelillä, mutta nyt tietotekniikka ohjaa purkua. Jos pitäisi saada yksi putki auki, avautuu toinenkin, jos järjestelmää ei osata ohittaa, Länsivuori harmittelee.

Kuvassa murtunut kartiotappikiinnike. Kuva Riku Länsivuoren arkisto.

Joskus säiliötä lähdetään tyhjentämään poraamalla siihen reikä.
– Silloin usein unohdetaan, että jos putkisto on rikki, sen kautta tulee korvausilmaa. Tällöin polttoainepinnan alapuolella oleva reikä alkaa vuotaa.
Pelastusviranomaisten käytännön taitojen karttumista hankaloittaa se, että etenkin pienillä paikkakunnilla VAK-onnettomuuksia sattuu harvoin.

Pelastusviranomaiset voisivat kysyä tyhjennyksessä neuvoa VAK-ajoneuvon kuljettajalta, mutta liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittelee, että hänet lähetetään pois paikalta. Näin silloinkin, kun kuljettaja ei ole loukannut kolarissa itseään.
– Vaikka kyseessä ei olisi vakavakaan onnettomuus, kuljettaja voi olla shokissa. Siinä tilanteessa voi tehdä uskomattomia asioita. Niinkin on käynyt, että kuljettaja on avannut vääriä hanoja.

Riku Länsivuori ja Esa Räty kävivät läpi noin 360 VAK-onnettomuutta, joissa 200 tapauksessa oli vuotoja kuormasta tai pakkauksesta. Kuva Riku Länsivuoren arkisto.

– VAK-ajoneuvojen tieliikenneonnettomuuksien jälkiraivausten onnistumisessa on hirveän isoja alueellisia eroja. Pelastustoimilla on ratkaiseva merkitys sille, kuinka isoksi vahinko lopulta muodostuu. Jos esimerkiksi säiliöauto kaatuu, auton korjaus ja hinaus voivat maksaa 100 000 – 150 000 euroa, mutta vielä suurempi lasku seuraa ympäristövahingosta, joka voi maksaa miljoonia. Lisäksi aiheutetaan ylimääräistä vaaraa muulle liikenteelle, Länsivuori sanoo.

Länsivuori ja Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kävivät läpi pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOon kirjattuja VAK-tieliikenteen vaaratilanteita. Analyysiä tehtiin vuosien 2011-3/2017 tapauksista, joista miehet tutkivat noin 360 tapausta.

Vaikka VAK-onnettomuuksien jälkiraivaukseen apua tarjoava konsultti Länsivuori löytää paljon parannettavaa, kiitostakin hän alalle antaa.
– Teemme pelastustoimen kanssa jatkuvasti yhteistyötä ja he kouluttautuvat hyvin ja heillä on hyvät mahdollisuudet harjoitella. Pelastustoimella on Etelä-Suomessa resursseja saada ammattiapua VAK-onnettomuustilanteisiin.
Nosturien käyttö kaatuneiden VAK-ajoneuvojen nostossa on lisääntynyt, minkä vuoksi moni ajoneuvo on säästynyt lisävahingoilta.
– Polttoaineita kuljettavat yhtiöt ovat panostaneet todella paljon turvallisuuteen. Enemmänkin riskinä on muu liikenne ja tiestön kunto. Odotan jännityksellä joulun aikaa, jolloin kelit voivat vaihdella. Toivottavasti maatiloille polttoöljyä vievät jakeluautot pysyvät teillä, Länsivuori toteaa.

Teksti Sari Järvinen, Kuvat Riku Länsivuoren arkisto