Tienkäyttövero kaatui EU:n määräyksiin
Laki raskaiden kuorma-autojen tienkäyttöverosta ei olisi todennäköisesti toteutunut, vaikka hallitus olisi pysynyt koossa koko vaalikautensa ajan.
Esko Kivirannan mukaan valtiovarainministeriön vero-osastolla tienkäyttöveroa ei ole koskaan pidetty mahdollisena toteuttaa Suomessa.
Kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) on pettynyt. Valtiovarainministeriön vero-osasto ei tälläkään kaudella onnistunut valmistelemaan kelvollista mallia raskaiden kuorma-autojen tienkäyttöveroksi.
– Näin tässä kävi lopulta, että EU-oikeudellisista syistä esitys ei edennyt. Harmittaa.
Kivirannan mukaan tienkäyttöveron esteistä tuli ylivoimaisia, kun virkamiesten – niin Suomen kuin EU:n – vastahakoisuus asian eteenpäin viemiseen yhdistyi EU:n pykäläviidakkoon.
– Lainsäädännöstä ajatellaan usein, että siinä on kaikki määritelty tarkasti. Juristina uskallan kuitenkin sanoa, että lakia voidaan toisinaan tulkita tilanteen mukaan. Mutta tämä EU-oikeus on todella sekavaa, tulkitsipa sitä miten vain, valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Kiviranta huokaisee.
– Tiedän, että valtiovarainministeriön vero-osastolla tienkäyttöveroa ei ole koskaan pidetty mahdollisena toteuttaa Suomessa. Tästä johtuen yksikään aikaisempi hallitus ei ole tehnyt siitä edes esitystä, vaikka aihe on ollut esillä useasti aikaisemminkin. Tämä hallitus kuitenkin antoi sitä koskevan esityksen viime joulukuussa.
– Olisi voinut hyvinkin käydä niin, että esitys (tienkäyttöverosta) ei olisi saanut taakseen eduskunnan enemmistöä, Esko Kiviranta pohtii.
Hallitus esitti tienkäyttöveroa kaikille yli 12-tonnisille ajoneuvoille 1.1.2021 alkaen. Tienkäyttövero olisi ollut 400–1 122 euroa vuodessa riippuen ajoneuvon päästöluokasta ja akseliluvusta. Päivän käyttökaudelta vero olisi ollut kahdeksan euroa kaikille kuorma-autoille.
Tienkäyttöveron aiheuttamat lisäkustannukset kotimaiselle liikenteelle oli tarkoitus kompensoida kokonaan alentamalla käyttövoimaveroa – kansankielellä dieselveroa – EU-maksimin mukaisesti. Veronkannon kustannusten ja kompensaation jälkeen veron olisi arvioitu tuottavan valtiolle noin 3,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Komission virkamiesten näkemys oli, että EU-oikeuden kannalta ei ensinnäkään voida pitää hyväksyttävänä kotimaisten ajoneuvojen verorasituksen kasvun täysimittaista kompensointia, koska tällöin vinjettijärjestelmä kohdistuisi tosiasiallisesti vain ulkomaisiin kuorma-autoihin ja olisi siten luonteeltaan syrjivä. Toiseksi virkamiehet katsoivat, että myös 3,5—12 tonnin kuorma-autot olisi pitänyt sisällyttää järjestelmään.
– EU:n virkamiesten, mutta myös esimerkiksi Suomen oikeuskanslerin, EU-oikeuden professorin sekä perustuslakivaliokunnan lausuntojen mukaan nuo molemmat esityksen kohdat olivat ongelmallisia.
– Uskon, että alun perin kaikilla hallituspuolueilla oli vakaa tarkoitus viedä esitys läpi. Keskustassa oli jopa ajatuksena, että viedään asia joka tapauksessa läpi ja katsotaan sitten, mitä tapahtuu. Kokoomuksessa ei ollut kuitenkaan lopulta tällaista halua, jolloin olisi voinut hyvinkin käydä niin, että esitys ei olisi saanut taakseen eduskunnan enemmistöä.
Lähde: EPRS, European Comission 2017.
Myös Viro kohtasi EU-oikeuden seinän yrittäessään saada läpi Suomen esityksen kaltaista tienkäyttöveroa.
– Kun Virossa törmättiin samoihin esteisiin, siellä määrättiin yhdenmukainen vero sekä ulkomaisille että kotimaisille ajoneuvoille ilman mitään kompensaatioita. Siitä tuli siis vain uusi tapa kerätä veroja. Eihän siinä ole mitään järkeä, kun muistaa sen, miksi tienkäyttöveron toteutusta alettiin alun perin suunnitella, Kiviranta toteaa.
EU:n komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyitä useita jäsenmaita vastaan tieverokäytäntöjen takia. Esimerkiksi Saksaa ja Iso-Britanniaa kohtaan suunnatut rikkomusmenettelyt koskevat aikaperusteisen tiemaksun eli vinjetin kompensaatiota. Komissio katsoo, että ”henkilöautojen vinjettijärjestelmään ajoneuvoveron alennuksen muodossa sisältynyt täysi kompensaatio sekä lyhytaikaisten vinjettien suhteettoman korkeat hinnat tekevät järjestelmästä ulkomaisia autoilijoita syrjivän”.
Kiviranta kertoo, että rikkomusmenettelyjä on menossa myös Espanjaa ja Portugalia vastaan.
– Tilanteen sekavuutta kuvastaa se, että edes asiantuntijat eivät ole pystyneet antamaan meille poliitikoille kattavaa selvitystä eri maiden tilanteesta.
Verojaosto on kysynyt EU:lta myös, voitaisiinko tienkäyttövero asettaa koskettamaan vain EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuvia ajoneuvoja.
– Sekin on EU:n syrjintäkiellon vuoksi kiellettyä, mikä on aika yllättävää.
Tienkäyttöveron tulevaisuus on seuraavan hallituksen käsissä.
– Varmasti tämän asian selvittämiseen löytyy poliittista tahtoa tulevaisuudessakin. Pitäisi keksiä vain keinoja, jotka kelpaisivat EU:lle. Tämän hetken tilannehan on jumalattoman iso ongelma suomalaiselle raskaalle liikenteelle, Kiviranta sanoo.
Tiedot vinjetin kuolemasta ovat ennenaikaisia
Euroopan parlamentti uutisoi viime lokakuussa, että parlamentin äänestyksen tuloksena kaikissa EU-maissa luovutaan aikaperusteisesta tiemaksusta (vinjetti) ja siirrytään etäisyyteen perustuviin maksuihin (tietulleihin) vuodesta 2023 alkaen raskaan liikenteen osalta ja vuodesta 2027 pakettiautojen ja minibussien osalta. ”Päätöksellä pyritään takaamaan tasapuolinen kohtelu kaikille tienkäyttäjille”, parlamentin tiedotteessa kerrotaan.
Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry:n asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto ampuu uutisen alas.
– Olemme olleet varsin hyvin tietoisia EU-säädösten muutosehdotuksista, sillä seuraamme niitä päivittäin Brysselin toimistomme voimin. EU:ssa ei ole tapahtunut mitään päätöksiä tai säädösmuutoksia liittyen aikaperusteisista tiemaksuista luopumiseen. Komissio on tehnyt ehdotuksen niin sanotun vinjettidirektiivin muuttamisesta, mutta kyseessä on vasta komission ehdotus, joka ei ole läpäissyt EU:n lainsäädäntökoneistoa.
Murto uskoo vinjetin tulevaisuuteen.
– Aikaperusteisia raskaan liikenteen tienkäyttömaksuja on käytössä monessa EU-maassa. Tämän vuoksi me emme usko EU-säädösten muuttumiseen siten, että olemassa olevat aikaperusteiset tienkäyttömaksut kiellettäisiin nopeassa aikataulussa.
Euroopan parlamentin tiedote vinjetin loppumisesta:
Teksti TIMO REHTONEN