Tienkäyttäjät yhä tyytymättömiä

Tutkimuksen mukaan korjausvelkarahoitus ei riittänyt tyytyväisyyden parantamiseen.

Kesän 2018 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi 3 419 yksityishenkilöä ja 1 477 raskaan liikenteen eli linja-auton tai kuorma-auton ammattikuljettajaa.

Liikenneviraston teetti tutkimuksen tienkäyttäjien tyytyväisyydestä teiden kuntoon viime kesänä. Yksityisautoilijat olivat kohtalaisen tyytyväisiä pääteiden kuntoon, mutta raskaan liikenteen kuljettavat suhtautuivat lähes kaikkien tietyyppien kuntoon hyvin kriittisesti.
Pääteiden kuntoon ammattiautoilijoista alle kolmannes oli tyytyväisiä ja peräti 44 % oli tyytymättömiä. Muiden maanteiden kuntoon ammattikuljettajista tyytyväisiä oli vain 9 % ja tyytymättömiä peräti 67 %.
– Painava ajoneuvo kyntää huolella kaikki kuopat ja huonokuntoinen tie tuntuu pahemmalta raskaassa ajoneuvossa, Liikenneviraston tienpidon asiantuntija Juha Meriläinen sanoo.

Tutkimuksen myönteisimpiä tuloksia oli se, että yksityisautoilijoista noin puolet oli tyytyväisiä pääteiden (valtatiet ja kantatiet) kuntoon, 21 % oli tyytymätön ja vain 6 % oli erittäin tyytymätön pääteiden kuntoon. Viidennes suhtautui teiden kuntoon neutraalisti.
Kielteisemmät arviot annettiin seutu- ja yhdysteistä. Kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen verrattuna yksityisautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan oli hieman laskenut.

Suomen tieverkko on päässyt rapistumaan kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena ja korjausvelka on kasvanut vuosi vuodelta. Hallitus myönsi liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta vuosille 2016–2018.
– Tällä lisärahoituksella kyettiin pysäyttämään kertyneen korjausvelan kasvu, mutta ei parantamaan olennaisesti teiden kunnon tasoa aiempaan verrattuna, Meriläinen selvittää.
Kysely toteutettiin elokuussa, jolloin kaikki tämän vuoden kunnostustoimet eivät olleet vielä valmiina.
Tienkäyttäjien koko ajan kasvava tyytymättömyys tasaantui suunnilleen samalle tasolle, jolle se oli kohonnut vuonna 2016.

Korjausvelkaohjelman lisärahoitus päättyy vuoden 2018 lopussa ja tällä hetkellä teiden kunnossapidon korjausvelka sillat ja muut taitorakenteet mukaan lukien on noin 1 300 miljoonaa euroa. Liikenneviraston huolena on, että ellei teiden kunnossapitoon kyetä olennaisesti lisäämään pysyvää rahoitusta, luvassa on roima heikennys niin teiden kunnossapitoon kuin tienkäyttäjien tyytyväisyyteenkin. Perusväylänpidon lisärahoitustarve on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johtaman parlamentaarisen työryhmän esittämä vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa.
– Jos lisärahoitusta ei tule, niin huonokuntoisia teitä voi tulla 800–1000 km lisää, Meriläinen arvioi.

Jalankulku- ja pyöräteiden kunnosta kysyttiin vain yksityishenkilöiltä. Niistä saatiin varsin myönteinen palaute: yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä ja vain viidennes tyytymättömiä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös muita liikenneverkon hoitoon liittyviä osa-alueita. Erityisen tyytyväisiä oltiin viitoituksen ja opasteiden selkeyteen.