Tienhoitoon lisää rahaa – polttoainevero nousee

Hallitus myöntäisi perusväylänpitoon 300 miljoonan euron korotuksen, mutta nostaisi samalla polttoaineveroa.

– Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin toteaa. Kuva: Laura Kotila, VNK

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa perusväylänpitoon annettiin jo lisärahoitusta, mikä kohdistettiin kahdeksaan uuteen väylien perusparannushankkeeseen.

Yksityisteiden avustuksiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan joukkoliikenteen tukeen 20 miljoonan euron lisäystä.

Samalla hallitus on päättänyt esittää liikenteen ja työkoneiden polttoaineveroihin poikkeuksellisen suuria korotuksia. Metsäteollisuus ry:n mukaan korotusten kustannusvaikutus suomalaiselle metsäteollisuudelle olisi vuositasolla jopa 24 miljoonaa euroa – tämä on yli kaksinkertainen verrattuna kahdella edellisellä hallituskaudella tehtyihin korotuksiin. Metsäteollisuuden mielestä ehdotus on epävakaat talousnäkymät huomioiden huonosti harkittu ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä.

Myös näitä tuetaan

  • Vaarallisten tasoristeysten poistaminen: 22 miljoonaa euroa.
  • Kävelyn- ja pyöräilyn edistäminen: 21 miljoonaa euroa.
  • Tieliikenteen turvallisuustoiminta ja kehittämishankkeet, kokeilut ja turvallisuustutkimus: 9,1 miljoonaa euroa.
  • Kyberturvallisuus: 3,2 miljoonaa euroa.
  • Ilmatieteen laitos tuottaa kansainvälisten ilmailun avaruussääpalvelut sekä osallistuu eurooppalaisen pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasu-tutkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) toimintaan: yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla.

Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä parannetaan välillä Tampere–Pori, Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa. Tampere-Pori-raideyhteyttä parannetaan ja nopeutetaan kohdentamalla 40 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus tasoristeysten poistoon. Tampere–Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 18 miljoonan euron valtuus. Seinäjoki–Vaasa-radan nopeuttamisen suunnitteluun kohdennetaan 3 miljoonan euron valtuus. Uutena hankkeena aloitetaan Hanko–Hyvinkää-rataosan sähköistäminen (62 miljoonan euron valtuus). Kemin Ajoksen meriväylän suunnittelua jatketaan vuoden toisessa lisätalousarviossa sovitulla tavalla.