28.10.2021
Sivutoiminen linja-autonkuljettaja tarvitsee ajokortin lisäksi ammattipätevyyskortin. Sen hankkiminen ei ole välttämättä kovin helppoa, vaikka olisi vankkaa kokemusta kuorma-auton ajosta. Pitääkö mennä pitkille kursseille vai voisiko ammattitaidon osoittaa tenttimällä?
Oululainen maanrakennusalan yrittäjä, 65-vuotias Kalle Pääaho haluaisi ajaa sivutoimenaan linja-autoa. Hänellä on noin 30 vuotta sitten ajettu kuorma-autokortti, vuonna 2007 hankittu rekkakortti ja linja-autokortti vuodelta 2017. Riittääkö linja-autonkuljettujan ammattipätevyyteen 35 tunnin jatkokoulutus, vai pitääkö Pääahon suorittaa 140 tunnin mittainen perustason ammattipätevyyskoulutus?
Parisen vuotta sitten Pääaho oli uusimassa kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyttä. Samalla hän kysyi eräästä Ajovarman toimipisteestä, miten hän saisi myös linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden. Vastauksesta Pääaho ymmärsi, että 35 tunnin jatkokoulutus riittäisi. Hän suoritti saman tien myös linja-autonkuljettajan jatkokoulutuksen.
– Sen jälkeen selvisi, ettei minulle voitukaan antaa linja-autonkuljettajan ammattipätevyyttä, vaan pitäisi mennä pitkälle kurssille. Perustelivat sitä sillä, että linja-autokortti on myönnetty vuoden 2008 jälkeen. Hukkaan meni viiden päivän kurssi, Pääaho harmittelee.
– Onko tämä homma tosiaan näin hullusti. Sitä on ollut vaikea ymmärtää, että en voi ajaa linja-autoa ilman pitkää lisäkoulutusta, vaikka olen ajanut kuorma-autoja ja raskaita lavettirekkoja kauan.
Pääaho kertoo myöhemmin kuulleensa sellaisesta mahdollisuudesta, että hän voisi saada linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden suorittamalla kokeen ilman pitkää peruskurssia. Tietoa kokeen järjestäjästä ei vain löydy helpolla.
Linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden saa hankittua 35 tunnin jatkokoulutuksella, jos D-ajokortti on myönnetty ennen 10.9.2008. Jos ajokortti on myöhemmältä ajalta, kuljettajan on suoritettava perustason ammattipätevyyskoulutus. Sen on laajuudeltaan joko 280 tai 140 tuntia kuljettajan iästä riippuen.
Traficomin nettisivuston mukaan perustason ammattipätevyyden voi myös saada ilman koulutusta suorittamalla uuden lainsäädännön mukaisen ammattipätevyyskokeen. Siihen sisältyy vähintään 4 tuntia kestävä teoriakoe, vähintään 90 minuutin mittainen ajokoe ja vähintään 30 minuutin käytännön koe, jossa mitataan käytännön tehtävissä vaadittavaa osaamista. Mitään mainintaa kokeen suorittamispaikoista sivustolla ei ole.
Tiiminvetäjä Marko Rajamäki Traficomista kertoo, että perustason ammattipätevyyden hankkiminen pelkällä kokeella tuli teoriassa mahdolliseksi tämän vuoden alussa, kun sitä koskeva lakimuutos tuli voimaan.
– Käytännössä tilanne on kuitenkin se, ettei kokeita järjestetä vielä. Millään taholla ei ole vielä hyväksyntää kokeen järjestäjäksi. Sen vuoksi tietoa ei ole nettisivuillamme eikä muuallakaan julkisuudessa.
– Tiedän, että kiinnostuneita tahoja kokeen järjestäjäksi on, mutta hakemuksia ei ole tullut vielä toistaiseksi. Se on tämän hetken tilanne.
Rajamäki jatkaa, että kokeesta on tarkoitus tulla näyttökoetyyppinen vaativa koe, jolla pystyy korvaamaan pitkän koulutuksen ja siihen liittyvän kokeen. Kokeen järjestäjäksi haluavan tahon on esitettävä muun muassa se, mitä kokeen eri osat sisältävät ja millaisia arvosteluperusteet ovat.
– Kyse on varsin haastavasta paketista. Todennäköisesti sen vuoksi hakemuksia ei ole vielä tullut. Toivottavasti saamme myös hyväksyttyjä kokeen järjestäjiä viimeistään ensi vuoden puolella.
Niiltä kuorma-autonkuljettajilta, jotka ovat suorittaneet 280 tai 140 tunnin peruskurssin, ammattipätevyyden laajennus linja-autonkuljettajaksi onnistuu helpoiten. Silloin pätevyyden saamiseksi riittää iästä riippuen 35 tai 70 tunnin kurssi. Sama pätee myös siihen, jos peruskurssin suorittanut kuljettaja haluaa laajentaa pätevyyttään henkilöliikenteestä tavaraliikenteeseen.
Teksti JARI MALM, kuva PATRIK PÄÄAHO
– Käytännössä tilanne on kuitenkin se, ettei kokeita järjestetä vielä.