Teiden hoitoon 350 miljoonaa vähemmän

Ministeri myöntää teiden kunnon olevan hälyttävällä tasolla, mutta ensi vuonna rahaa tulee 350 miljoonaa euroa vähemmän.

Liikennevirasto parantaa valtatie 4:n moottoritieksi välillä Kellon eritasoliittymä–Kiiminkijoki sekä keskikaiteelliseksi ohituskaistaksi välillä Kiiminkijoki–Räinänperä. Tienkäyttäjät toivovat kuitenkin lisää toimia tienpidon parantamiseksi. Kuva Destia.

 

Valtion väylien rahoitustaso laskee ensi vuonna noin 350 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta.  Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti helmikuun lopussa yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus, mutta lisärahoitus tulisi kuitenkin vasta vuoden 2022 talousarvioon. Välissä on siis ainakin kolme kuoppaista vuotta.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon ja tienpitoon on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana selvästi. Kuluvan talven tulokset ovat ennätyksellisen huonot. Tämä käy ilmi Liikenneviraston tutkimuksessa, jossa selvitettiin tienkäyttäjien tyytyväisyyttä talvella 2017-18.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää tuloksia ymmärrettävinä.
– Teiden kunto on monin paikoin hälyttävä ja tämä näkyy tuloksissa selvästi. Kuluneen talven sääolosuhteet olivat ennätysvaikeat liikenteelle ja tienpidolle. Tilanteen helpottamiseksi talvihoidon tason nostamiseen osoitettiin yhteensä 2,5 miljoonan euron lisärahoitus, Berner sanoo.
Myös maanteiden kelirikko on tänä keväänä ollut pahin 20 vuoteen. Painorajoituksia on ollut lähes koko maassa, yhteensä noin 4 000 soratiekilometrillä.

Hallitus myönsi liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Tämän lisäksi korjausvelan määrään on vaikuttanut positiivisesti väylien kehittämishankkeista perusväylänpitoon vuosille 2017-2019 siirretty 364 miljoonan euron lisärahoitus. Rahoituksella on vastattu erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Lisärahoituksella korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä.
Korjausvelkaan annettu raha käytettiin mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Korjausvelkaohjelman valmistelussa kysyttiin muun muassa tienkäyttäjiltä, mitä väyläkohteita kunnostamalla saataisiin mahdollisimman suuri hyöty työmatkaliikenteelle ja elinkeinoelämän kuljetuksille.
– Lisärahoituksenkaan turvin ei kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita pystytty kunnostamaan, toteaa Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Tienkäyttäjien tyytymättömyyden taustalla näkyy pidempiaikainen kehitys, sillä Suomen väyläverkko on jo pidempään rapistunut sen kunnossapitoon osoitetun riittämättömän rahoituksen seurauksena. Väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.
– Meidän on varauduttava siihen, että hankalista keliolosuhteista tulee ilmastonmuutoksen myötä pysyvä ilmiö. Teiden kunto heikkenee entisestään, ellei väylien korjausvelan vähentämiseksi saada jatkossa lisää rahoitusta, Berner toteaa.
– Olemme käynnistäneet lukuisia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä tiestön kunnossapidon tehostamiseksi, mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta teknologiaa sekä uusimalla kunnossapidon urakointimallia ja talvihoidon toimintalinjoja. Mutta tehostamistoimet eivät yksin riitä. Tarvitaan myös lisärahoitusta, jotta korjausvelan kasvu ei käänny jälleen nousuun, Wihlman jatkaa.

Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä koskeva tutkimus tehdään joka talvi ja siihen vastasi koko maassa lähes 10 000 yksityishenkilöä ja yli 2 000 ammattikuljettajaa. Molempien ryhmien tyytyväisyys on laskenut selvästi edellistalvesta.

Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö