Tältä näyttää uudessa Finnsirius-laivassa – Autokantta tuli lähes kilometri lisä

Kolme päivää ennen neitsytmatkaansa Finnlinesin uusin ja uljain alus Finnsirius oli viimeisteltävänä Naantalin satamassa. Pintoja siivottiin, ramppia hitsattiin ja laitteita testattiin.

Finnlinesin rahtipuolen avainasiakaspäällikkö Alex Backman oli menossa ensimmäistä kertaa varustamon lippulaivaan ja otti ystävällisesti kierrokselleen mukaan Raskassarja-lehden toimittajan katsomaan, miltä rahtipuolen tilat näyttävät.

Finnlines saa suurimman osan elannostaan rahtiliikenteestä, josta tulee noin 90 prosenttia sen liikevaihdosta. Finnsirius on kuitenkin suunniteltu aiempaa näkyvämmin matkustajaliikenteelle. Ravintoloita ja baareja on yhteensä seitsemän, on suuri tax-free-kauppa, kuntosali ja spa-osasto. Ensimmäistä kertaa Naantalista pääsee laivaan myös ilman autoa, jalkamatkustajana.

Onko Finnlines unohtanut rahtiliikenteen?

– Päinvastoin. Olemme mielissämme, että voimme tuoda parempia palveluja myös tavaraliikenteelle. Rahtikapasiteettia on kasvatettu. Tähän asti Naantali-Långnäs-Kapellskär-linjalla liikennöineen Europalinkin autokansi on 4 200 metriä, Finnsiriuksen 5 100 metriä. Se on enemmän kuin Tallinkin ja Vikingin autokannet Turun linjalla yhteensä, Backman kuittaa.

Finnsirius on autokannen kapasiteetissa ropax-luokan yksi Itämeren suurimpia.

 

Finnsiriuksen autokansia on neljässä kerroksessa ja lisäksi on hylly henkilöautoille. Tilaa on myös ulkokannella, jota käyttävät etenkin ADR-kuljetukset.

Kaistat ovat kolme metriä leveitä, korkeus on enintään 4,80 metriä.

– Oikeasti korkeus on 4,95 metriä, mutta myymme 4,80 metriä, koska meriveden korkeus vaihtelee. Tämä vaikuttaa rampin korkeuteen. Emme halua, että kyytiin tulee yhtäkkiä avoautoja.

– Uuden laivan myötä entistä leveämmät erikoiskuljetukset mahtuvat helpommin. Aiemmin piti ruveta tarkasti laskemaan mittoja, kun yksikön leveys lähestyi neljää ja puolta metriä. Nyt saatiin metri leveyttä lisää.

Turku-Tukholma-liikenteestä poistui iso tekijä, kun Tallink vähensi laivavuorojaan. Finnsirius pyrkii saamaan uumeniinsa osan tästä matkustajaliikenteestä.

– Viking ja Tallink elävät kesän tuloilla. Joskus kun matkustajia on paljon, ne vähentävät kapasiteettia rahtipuolelta. Finnlinesilla on kuitenkin rahdille tilaa jatkossakin ympäri vuoden, Backman vakuuttaa.

Finnsirius on osa Finnlinesin mittavaa investointiohjelmaa. Sen tyyppiset laivat maksavat pääsääntöisesti toista sataa miljoonaa. Rahdin asiakashintoja ei kuitenkaan nostettu.

Sisällä aluksessa on viihtyisää, se on sisustettu lämpimän ruskean sävyillä. Lattiasta kattoon yltävistä ikkunoista upea merimaisema pääsee oikeuksiinsa.

– Onhan täällä kivan näköistä, Backman sanoo.

Kuljettajia hemmotellaan omalla tyylikkäällä saunalla ja pyykit pääsee pesemään ja kuivaamaan pesutuvassa. Kuljettajalipun hintaan kuuluu illallinen sekä aamiainen ja kuntosalilipusta saa alennusta.

Perjantaiaamulla 15.9. Finnsirius lähtee ensimmäiselle reittiliikenteen matkalleen ja suuntaa Långnäsin kautta Kapellskäriin.

Reittiä aiemmin ajanut Europalink siirtyy takaisin Malmö-Travemünde-linjalle.

Finnsirius operoi satamissa lähipäästöttömästi sähkön avulla, joka tuodaan alukseen maakaapelia pitkin ja varataan akkuihin. Pääosan matkastaan se kulkee perinteisesti polttoöljyn voimin.

Viking Linen uudet alukset kulkevat nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä. Miksi tätä ei valittu Finnsiriukseen?

– Maakaasukin on fossiilinen polttoaine. Nyt laivoissa on käyttövoimien suhteen menossa välivaihe. Seuraamme mihin ala on menossa ja panostimme tällä välin maasähköön ja pakokaasujen pesuun sekä moniin energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Näillä keinoilla pystymme alentamaan kuljetussuoritteen päästöjä huomattavasti vanhempiin aluksiin verrattuna.

Sähkökäyttöisille kuorma-autoille ei laivasta löydy latauspaikkaa, eikä muitakaan rahtiliikenteen päällirakenteiden akkuja ladata.

– Minusta yksikään varustamo ei ole ottanut kantaa tähän. Sähköpaikkoja toki on runsaasti, jos tarvitsee käyttää esimerkiksi Frigo-yksiköitä matkan aikana, mutta latausmahdollisuutta ei ole.

Sähköautojen sijaan Backman odottaa näkevänsä ensi vuonna laivassa enemmän pidempiä ajoneuvoyhdistelmiä, sillä Ruotsissa hyväksyttiin 34,5-metriset kuljetukset.

– Naantalin ja Kapellskärin satama sopii niille paremmin kuin keskustojen kupeessa sijaitsevat satamat, Backman hymyilee.

Teksti ja kuvat Sari Järvinen