Syksyn puukaupoille hyvät odotukset

Puukauppa piristyi elokuussa hiljaisen lomakauden jälkeen.

Hallituksen syyskuun alussa suunnittelemat korotukset lisäisivät toteutuessaan metsäteollisuuden kustannuksia jopa 24 miljoonalla eurolla vuodessa. Kuva Metsäteollisuus ry.

Metsäteollisuus ry odottaa puukaupan vilkastuvan syksyn edetessä. Sen jäsenyritysten tammi-elokuun puun ostomäärä yksityismetsistä oli 20,1 miljoonaa kuutiota, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvo. Kuitupuun ostomäärä, 11,4 miljoonaa kuutiota, oli neljä prosenttia enemmän kuin viiden edellisen vuoden tammi-elokuussa. Tukkien ostomäärä oli 7,9 miljoonaa kuutiota, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden vastaavana aikana.

Kuusitukin ja kuusikuitupuun keskikantohinnat nousivat yhden prosentin heinäkuusta. Muiden puutavaralajien keskikantohinnat pysyivät heinäkuun lukemissa. Elokuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 56 euroa kuutiolta ja kuusitukista 60 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 37 ja 63 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 44 euroa kuutiolta ja vaihteli 32 ja 50 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 23 euron välillä.
Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa hakkuutapa, korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Metsäteollisuuden huolena ovat kuitenkin uuden hallituksen suunnitelmat korottaa polttoaineveroa poikkeuksellisen paljon. Niiden kustannusvaikutus suomalaiselle metsäteollisuudelle olisi vuositasolla yli kaksinkertainen verrattuna kahdella edellisellä hallituskaudella tehtyihin korotuksiin. Ehdotus on epävakaat talousnäkymät huomioon ottaen huonosti harkittu ja heikentää toteutuessaan teollisuuden kilpailukykyä.

Polttoainekustannusten osuus tiekuljetuskustannuksista on yli viidennes, ja dieselpolttoaineen verotus Suomessa on jo nyt Euroopan kireimpiä. Myös metsätyökoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn verotasoa on vuosien mittaan nostettu.
– Polttoaineveroihin tehtiin kahden aiemman hallituskauden aikana korotuksia, joiden vaikutus metsäteollisuuteen vaihteli vuositasolla nollan ja kymmenen miljoonan euron välillä. Nyt suunnitellut korotukset lisäisivät toteutuessaan metsäteollisuuden kustannuksia jopa 24 miljoonalla eurolla vuodessa, toteaa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.

Logistiikan kustannustehokkuus on metsäteollisuudelle keskeinen kilpailukykytekijä. Pitkät etäisyydet markkinoille ja ohuet kuljetusvirrat Suomessa nostavat metsäteollisuuden logistiikkakustannuksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Tiekuljetukset ovat toimialalle välttämättömiä, ja niiden osuus alan kuljetuksista Suomen sisällä on noin 75 prosenttia.
– Metsäteollisuus odottaa hallitukselta budjettiriihessä päätöksiä siitä, että suunnitelluista polttoaineverojen korotuksista luovutaan eikä teollisuuden kustannuskilpailukykyä heikennetä. Toivomme myös, että hallitusohjelmaan kirjattu 300 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus liikenneväylien kunnossapitoon toteutuu, Peisa korostaa.

Lähde Metsäteollisuus ry.