Suomelta puuttuu pohjoismainen pitkän ajan infrasuunnitelma

Liikenneministeri Anne Berner ei valottanut maanantaina liikennekaaren yksityiskohtia.

Osa päättäjistä uskoo, että seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana liikenne tulee muuttumaan enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden aikana.
– Meillä on tarve ennakoida, millaista tulevaisuutta luomme tämän päivän ratkaisuilla, Berner lausuu.

Berner oli esittämässä kommenttipuheenvuoron Rakennusliiton Liikenneinfrasturktuuri 2040 -selvitykseen vain muutama päivä ennen Liikenne- ja viestintäministeriön selvitystä.
– Digitalisaatio, infran jatkuva heikentyminen ja työ- ja asuinalueiden kasvu tekevät tästä ajasta mielenkiintoisen. Kehitysvauhti on jatkuvasti vain kiihtymässä, ja aika ei ole meidän puolellamme. Meidän on oltava nopeita, maalaili Berner.
Liikenneministerin mukaan yhtiömalli takaisi sen, että liikenneverkon rahoitus ei olisi riippuvainen valtion budjetista, vaan liikenneverkon käytöstä kertyneet varat käytettäisiin liikenneverkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tienkäyttäjien rasitus ei kasvaisi, koska veroja kevennettäisiin.
Suomella ei ole käytössä pitkän aikavälin infrasuunnitelmaa, jollainen on muissa Pohjoismaissa. Sitä päivitetään aika ajoin, ja se nähdään merkittävänä kilpailukyvyn luojana. Se luo ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä väyläverkoston kehittämiseen.
Pahin skenaario Bernerin mielestä on se, ettei nyt tehtäisi mitään. Hän vaati kauas katsovaa muutosta.
– Olen avoin monille kehityspoluille, mutta en ole avoin sille, että emme tekisi mitään.

Jopa miljardi lisärahaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Rakennusteollisuuden ja Tampereen ammattikorkeakoulun luotsaamassa Liikenneinfrastuktuuri 2040 -selvityksessä esitetään neljä eri mallia tulevaisuudelle. Niukassa mallissa mikään ei muutu, mutta korjausvelka kasvaa. Kuuliaisessa mallissa Suomi noudattaa kuuliaisesti ilmastosopimuksia ja kehittää kevyttä- ja joukkoliikennettä.
Älykäs ja huima -kehitysmallit toisivat mukanaan tunnelin Tallinnaan ja takaisivat ihmisille jakamistalouteen ja älyteknologiaan perustuvia liikkumismalleja. Niiden hinta olisi kuitenkin jopa miljardin kalliimpi kuin nykyinen.
Liikenteen verotuksen osuus valtion taloudesta on noin 13 prosenttia, mutta vain kolme prosenttia menee liikenneverkkoihin tällä hetkellä.
– Liikenneverkko on ollut helppo säästökohde aina, kun on tullut tarve. Emme ole pystyneet käyttämään tarvittavia varoja infran kehittämiseen, Berner tiivistää.

Kuvat ja teksti: Anu Karppi