31.05.2022
Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukeen suunnitellaan lisärahoitusta yhteensä 4 miljoonaa euroa. Liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluinfran tukeen varataan lisärahoitusta yhteensä 21,5 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 30.5.2022 pyöreän pöydän tilaisuuden raskaan liikenteen vihreästä siirtymästä. Foorumissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä raskaan kaluston ja kuljetusten tarpeista liikenteen siirtyessä kohti fossiilitonta aikaa. Keskustelussa paneuduttiin myös polttoainemarkkinoiden ajankohtaiseen tilanteeseen, polttoaineita ja ajoneuvoja koskevaan EU-lainsäädäntöön sekä raskaan liikenteen vihreää siirtymää edistäviin tukiin.
Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.
Raskaan kaluston osalta tavoitteena vuodelle 2030 on noin 4 600 sähkökäyttöistä linja- ja kuorma-autoa sekä noin 6 200 kaasukäyttöistä linja- ja kuorma-autoa. Lisäksi tavoitellaan raskaan kaluston sähkölatausinfran rakentumista sekä kaasutankkausinfran kattavuuden merkittävää parantamista. Tällä hetkellä valtaosa raskaan kaluston kilometreistä ajetaan dieselpolttoaineella.
Kansallinen raskaan kaluston sähkölatausverkko on toistaiseksi kehittymätön. Suomessa ei ole raskaan kaluston sähkölatausta palvelevaa julkista infrastruktuuria. Nesteytetyn maa- tai biokaasun jakeluasemia on 11 ja paineistetun kaasun jakeluasemia lähes 70.
EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfra-asetus AFIR sisältää sitovia tavoitteita muun muassa sähkölatausinfrastruktuurin rakentumiselle raskaan liikenteen ajoneuvoille. Liikenne- ja viestintäministeriö on toukokuussa asettanut työryhmän koordinoimaan liikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfraa.
EU-puheenjohtajamaa Ranska tavoittelee jäsenmaiden yhteistä näkemystä 55-valmiuspaketin liikennettä koskevista ehdotuksista kesäkuussa. AFIR-asetusta käsitellään 2. kesäkuuta järjestettävässä liikenneneuvostossa ja päästökauppaa koskevaa ehdotusta ympäristöneuvostossa 28. kesäkuuta. Mikäli jäsenmaiden yhteistä kantaa ei jonkun ehdotuksen kohdalta saada muodostettua, jatkettaisiin käsittelyä todennäköisesti seuraavan puheenjohtajamaan Tšekin johdolla.
Jakeluvelvoite on tällä hetkellä tärkein toimenpide raskaan kaluston uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Lisäksi raskaan liikenteen vihreää siirtymää edistetään tukemalla fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisia uusia käyttövoimia.
– Sähkön lisäksi tarvitsemme myös muita käyttövoimia. Esimerkiksi kansallisen biokaasuohjelman avulla halutaan saada biokaasun koko tuotantopotentiaali käyttöön. Erityisesti biopolttoaineiden jakeluvelvoite on vähentänyt tehokkaasti kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Jakeluvelvoitteen lisäksi päästöjä vähentäviä toimia ovat ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä ajettujen kilometrien vähentäminen. Toistaiseksi henkilöautoliikenteen energiatehokkuus on kehittynyt raskasta kalustoa nopeammin. Taustalla vaikuttavat EU:n kunnianhimoiset päästöraja-arvot uusille henkilö- ja pakettiautoille.
Myös raskaalle kalustolle hyväksyttiin päästöraja-arvot vuonna 2019. Ne asettavat tavoitteita kuorma-autojen päästöjen vähentämiseksi vuosille 2025 ja 2030. Komissiolta odotetaan päivitettyä ehdotusta raskaan kaluston CO2-päästöstrandardeista vuoden 2022 loppupuolella.
Vihreää siirtymää edistetään useiden eri tukien muodossa. Esimerkiksi sähkökuorma-autojen hankintatukeen on varattu vuoden 2022 talousarviossa 2 miljoonaa euroa. Myös autojen muuntotukia kaasu- tai etanolikäyttöiseksi on jatkettu vuonna 2022, ja mahdollisuuksia ulottaa konversiot myös muihin kuin henkilöautoihin on ryhdytty selvittämään. Lisäksi liikenteen vihreään siirtymään on tarjolla tukea monista EU-rahoitusohjelmista.
Pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu edustajia seuraavilta tahoilta: Autotuojat ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsingin Satama oy, Ilmastopaneeli, Kaupan liitto, Linja-autoliitto, Metsäteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Posti Group oyj, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Suomen kuljetus- ja logistiikka SKAL ry, Suomen logistiikkayritysten liitto ry, Suomen yrittäjät, Tampereen yliopisto, Teknologiateollisuus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.
Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö