Raivauslisälaite vastaan metsuri

Metsäteho Oy tutki, kumpi raivaa edullisemmin: metsuri vai raivauslisälaite.

Viime talvena pakkanen kipristeli -18 asteessa, kun JM-Foresterin harvesteriin asennettu raivauslisälaite suhautteli poikki parimetrisiä koivuja kihniöläisessä metsässä. Alikasvos kaatui uudella MenSe RT7 -raivauslisälaitteella harvennustyön ohella ripeästi, sillä siinä oli aiempaan malliin verrattuna isompi, seitsemän senttimetrin hammasväli ja laitetta käyttämään tottunut kuljettaja.
Kihniön lisäksi Metsäteho Oy tutki raivauslisälaitetta Killinkoskella kesäkuun alussa. Siellä koneenkuljettajan työtä helpotti MenSe RT7:n uusi kääntömekanismi. Kun terää ei käytetty, se kääntyi ylös. Tällöin raivauslisälaite ei haitannut normaalia hakkuuta juuri lainkaan.

MenSe RT7 -raivauslisälaite painaa 53 kiloa, ja se kiinnitetään hakkuukoneen hakkuulaitteeseen. Tutkijoiden mukaan laitteen paino voi vaikuttaa koneen tasapainoon, kun puita otetaan äärietäisyyksillä koneen sivuilta.

Työn jälki, työhön kulunut aika, alueen koko ja kustannukset kirjattiin tarkkaan ylös. Metsäteho Oy:n erikoistutkija Heikki Ovaskainen ja tutkija Markus Strandström laskivat, kumpi tulee halvemmaksi: perinteinen metsurin tekemä ennakkoraivaus yhdistettynä normaaliin koneelliseen harvennushakkuuseen vai hakkuuraivaus raivauslisälaitetta apuna käyttäen.
He ottivat huomioon eri työajanmenekit, kuten sen, jos metsuri raivaa leimikon etukäteen, hakkuukoneen kuljettajan työ etenee ripeämmin. Tällöin aikaa ei kulu raivauslisälaitteen liikutteluun.
– Metsurin työkustannukset on laskettu poistetun alikasvoksen määrän perusteella. Näihin kustannuksiin lisättiin kulkemiskorvaus. Oikeasti meillä ei siis ollut metsuria töissä, Ovaskainen kertoo.
Hakkuuraivaustyön tuntikustannuksena tutkijat käyttivät 90 euroa ja normaalin hakkuun kustannuksena 89,5 euroa. MenSe RT7 maksaa noin 7 000 euroa, joka huomioitiin 50 senttiä korkeampana konetyön tuntikustannuksena. Metsurien palkkakustannuksina käytettiin 35 euroa/tunti ja 40 euroa/tunti.

Kuljettajan mielestä raivauslisälaitteella katkaistu puu ei kovin paljon verso. Kanto rikkoontuu ilmeisesti sen verran laajasti, että se kuivuu tehokkaasti.

Tutkimuksen tulokset valmistuivat viime vuoden lokakuussa. Raivauslisälaite vei voiton, kun alikasvoksen tiheys oli alle 12 000 – 14 000 runkoa/hehtaari. Metsuri voitti eli tuli edullisemmaksi, kun alikasvos oli tätä tiheämpää.
Raivauslisälaite oli kannattava, kun sitä käytettiin korkeintaan noin kolmannes (30 – 35 prosenttia) hakkuukoneen työajasta.
– Tulokset ovat hyvät raivauslisälaitteen kannalta, vaikka sen käyttö ei ole yleistynyt. Koneyrittäjät usein kokevat, että raivaustyö ei kuulu heille. Halutaan mennä valmiiseen metsään. Se on ymmärrettävää, sillä jos koneyrittäjä tekee raivauksen, hakkuukoneen tuottavuus laskee.
Ennakkoraivauksesta tuleekin maksaa koneyrittäjälle korvaus, jos hän sen tekee. Mikäli ennakkoraivaus jää kokonaan tekemättä, konetyön tuottavuus ja puunkorjuun laatu yleensä laskevat. Tämän takia monet metsäteollisuusyritykset edellyttävät nykyään, että leimikko on ennakkoraivattu ennen hakkuuta.

Lähde: Metsätehon tuloskalvosarja 12/2016, MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa.

http://www.metsateho.fi/mense-rt7-raivauslisalaitteen-kustannuskilpailukyky-ennakkoraivauksessa/

Raivauslisälaitteen kuvat MenSe Oy, muut Sari Järvinen

Teksti Sari Järvinen