Rahtarit ovat huolestuneina pysäköintipaikoista

– Ongelma on niin iso, ettei tiedä, mistä ottaa kiinni, Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima sanoo.

Rahtarit ry keräsi lähes 2 000 nimeä taukopaikka-adressiin, joka luovutettiin perjantaina 6.4.2018 Liikennevirastolle ja Kuntaliitolle. Kuvassa vasemmalta: Rahtarit ry:n toiminnanjohtaja Suvi Puntti, Liikenneviraston Suunnittelu ja hankkeet -osaston toimialajohtaja Mirja Noukka, Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima ja 1. varapuheenjohtaja Juha Nyberg, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sekä Liikenneviraston Hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen.

Raskaan liikenteen pysäköinnille on yhä enemmän tarvetta niin pääväylillä kuin suurissa kaupungeissa ja etenkin Kehä III:n sisäpuolella.

Kaiken kaikkiaan tarve pysäköidä on laaja ja moninainen. Esimerkiksi turistibussien kuljettajien tarve pysäköidä kaupunkialueella kasvaa kevät- ja kesäsesonkeina. Yhdistelmäkuljettajat puolestaan tarvitsevat taukopaikkoja ja yöpymiseen soveltuvia alueita. HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmien laajempi käyttöönotto tulevaisuudessa lisää entisestään tarvetta perävaunujen pysäköimiseen, sillä on hyvin todennäköistä, että näitä esimerkiksi vetoauton ja kahden perävaunun yhdistelmiä otetaan käyttöön myös jakeluliikenteeseen. Kaupunkialueilla se tulisi tarkoittamaan perävaunulle parkkeeraustarvetta, sillä infrastruktuuri ei mahdollista pitkillä yhdistelmillä ajoa ja peruuttamista yhä tiiviimmiksi rakennettavilla alueilla.

Taukopaikat ovat tärkeitä siksikin, että kuljettajat voivat noudattaa ajo- ja lepoaikalain määräyksiä. Pelkkä pysähtymispaikka ei tähän riitä, vaan tarvitaan pysäköintialueita, joissa on mahdollisuus käyttää myös wc:tä ja suihkutiloja. Eikä toki esimerkiksi aamiais- tai lounasmahdollisuudestakaan haittaa olisi. Kuten Juha Nyberg täsmentää, olisi kiva, että kuljettajia arvostettaisiin ihmisinä, eikä vain koneiston osina.

Suomessa taajama- ja kaupunkialueet rakennetaan koko ajan tiiviimmiksi ja paikkoja mihin raskas kalusto voisi pysäköidä on aina vain vähemmän. Yhteiskunnan tulisi huolehtia lepopaikoista, koska se edellyttää kuljettajia noudattamaan ajo- ja lepoaikasäädöksiä tarkasti. Jo muutaman minuutin laiminlyönnistä voidaan rankaista kuljettajaa useiden satojen eurojen sakoilla. Vastuuta taukopaikoista ei voi siirtää kaupallisille toimijoille eikä kuljetusyrittäjille. Ikävä tosiasia on, että suuntana on ollut alueiden poistuminen ja jo olemassa olevilla liikenneasemien pysäköintialueilla pysäköintiaikarajoitusten lisääminen – useille asemille on tullut esimerkiksi 9 tunnin pysäköintiaikarajoitus, millä ei enää kateta 11 tunnin vuorokautisen lepoajan vaadetta. Myös talvikunnossapidon puuttuminen osalta lepopaikoilta supistaa tarjontaa entisestään talviaikana. Olisi myös hyvä merkitä liikenneopastein raskaalle kalustolle sopivat taukopaikat, etenkin yhdistelmäkokojen kasvaessa entisestään.

Varsinkaan kaupungeissa maa-alueita ei ole juuri tarjolla. Pääkaupunkiseudun tilapulan osalta ratkaisuksi perävaunuparkeille Kima ehdottaa suurvoimalinjojen alapuolilla olevia kaistaleita, joita ei oikein muuten voi hyödyntää. Linja-auton kuljettajille voisi tuoda helpotusta kaupunkien keskustojen torialueiden käyttöönotolla pysäköintitilaksi (esimerkkinä Helsingissä Kasarmintori). Kaikki mahdolliset tilat kuten ”vapaat hiekkakentät” tulisi vapauttaa betoniporsaista ja ottaa hyötykäyttöön.

Liikennevirasto on selvittänyt kuljetusalan tarvetta ja tiedostaa, että kaupunki- ja taajama-alueiden lisäksi nousevat esille pääväylien taukopaikkatarve mm. Jyväskylän ja Kuopion seudulla. Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän Liikenneviraston järjestämää taukopaikkaa (palvelualuetta), jotka sijoittuvat pääväylien varsille ja tarjoavat palveluita kuljettajille. Näitä ovat mm. Keimola, Tuuliruusu, Pirkanhovi ja Ouluntulli. Nämäkään eivät silti täysin täytä EU:n määrittelemää taukopaikan vaatimustasoa mm. alueiden vartioinnin näkökulmasta. Turvallisille, vartioiduille alueille tulee Suomessakin olemaan jatkossa tarvetta.

Adressin luovutustilaisuus oli askel tärkeän asian eteenpäin viemiseksi. Ilmapiiri oli keskusteleva ja ajatuksia heräsi molemmin puolin. Tästä on hyvä jatkaa, yhdessä, asian edistämiseksi.

Lähde: Rahtarit ry