23.01.2023
Neljän suurimman puoleen edustajat lupasivat varsin avokätisesti tukea kuljetusalalle SKAL ry:n järjestämässä vaalipaneelissa, joka pidettiin Kuution vuosipäivän seminaarissa. Heikki Autto (Kok.), Suna Kymäläinen (SDP), Sheikki Laakso (PS) ja Ari Torniainen (Kesk.) kannattivat kaikki ammattidieseliä ja lupailivat rahaa tienhoidolle.
– Aikamoisia lupauksia. Yhtä ehdokasta lukuun ottamatta jakeluvelvoitettakin luvattiin olla korottamatta, SKAL ry:n puheenjohtaja Jani Ylälehto totesi.
Autto, Laakso ja Torniainen olivat valmiina perumaan jakeluvelvoitteen noston 28 prosenttiin vuoden 2024 alussa. Korotus toisi SKALin arvion mukaan melkoiset nostopaineet dieselin hintaan. Kustannusvaikutus olisi 19-26 senttiä/litra ja dieselin hinta voisi käytännössä nousta jopa 36-50 senttiä/litra. Jakeluvelvoite tarkoitta sitä prosenttiosuutta, jonka on oltava uusiutuvia polttoaineita dieselöljyn, moottoribensiinin ja maakaasun joukossa.
Alla on tentissä olleiden ehdokkaiden vastauksia kysymyksiin.
- SKAL-barometrin mukaan kuljetusyrittäjien odotukset kannattavuudesta ovat alimmillaan kyselyn mittaushistorian aikana. Puhutaan vihreästä siirtymästä. Onko oikein, että kuljetusala joutuu sen maksajaksi?
Suna Kymäläinen (SDP):
– En lähtisi syyttämään ensimmäiseksi vihreää siirtymää. Syynä on akuutti maailmanpoliittinen tilanne, joka on nostanut polttoaine – ja kaikkia muitakin kustannuksia. Olemme pyrkineet helpottamaan kuljetusalan tilannetta kolmen kuukauden polttoainetuella ja alentamalla jakeluvelvoitetta. Kuljetusyrittäjille on tarjolla tukea vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintaan. Lisäksi olemme valmistelleet ammattidieseliä.
Sheikki Laakso (PS):
– Kuljetusala maksaa kallista hintaa vihreän politiikan vuoksi. Jakeluvelvoitteen nousun vuoksi dieselin hinta nousee vuoden 2024 alussa yhdessä yössä 25 senttiä. Jos politiikkaa ei muuteta, tämä tulee maksamaan kuljetusalalle todella paljon. Ammattidieselissä puhutaan yhdeksästä ja puolesta sentistä tukea. Se ei kuljetusalaa pelasta.
Ari Torniainen (Kesk.):
– Vihreä siirtymä on myös mahdollisuus. Tarvitaan ennakkoluulottomia ajatuksia. Maailmanpolitiikka on vaikuttanut hintoihin Suomessakin voimakkaasti, minkä vuoksi kuljetusala on haasteissa, kuten on moni muukin ala. Nykyinen hallitus reagoi hintojen nousuun alentamalla jakeluvelvoitetta. On seuraavan hallituksen asia päättää, mitä tapahtuu vuoden 2014 alussa.
Heikki Autto (Kok.):
– Minusta vihreä siirtymä tarkoittaa sitä, kun pölliauto ajaa tukit tehtaalle. Suomen osuus on 0,14 prosenttia globaaleista päästöistä. Se on hirveän pienen pilkun viilaamista. Kansallinen päätöksenteko ei riitä, vaan on pystyttävä ajamaan EU-tasolla läpi se, mikä on kohtuullinen tavoite Suomen taakanjakosektorille. Suomen pitäisi vaikuttaa siihen, että ollaan mahdollisimman kilpailukykyisiä. Pitäisi kiinnittää huomiota enemmän hiilijalanjäljen sijaan hiilikädenjälkeen. Tästä on esimerkkinä rovaniemeläinen Norrhydro, joka valmistaa energiaa säästäviä hydraulisylintereitä.
Vuoden 2024 alussa jakeluvelvoite nousee 28 prosenttiin. Onko puolueenne valmis jättämään noston tekemättä?
Torniainen:
– Keskusta on valmis siihen, että jakeluvelvoite jätetään nykyiselle tasolle.
Autto:
– Seurataan Ruotsin esimerkkiä: jätetään jakeluvelvoite EU:n minimitasolle. (EU velvoittaa vain, että vuonna 2030 jakeluvelvoitteen pitää olla 14 prosenttia.)
Laakso:
– Perussuomalaiset eivät nosta jakeluvelvoitetta: meidän puolueestamme ei löydy Hanna Holopaisia eikä Sanna Marineja.
Kymäläinen:
– Jakeluvelvoitteen loputon laskeminen ei ole mahdollista. Tarvitaan laajempaa tarkastelua ja kuljetusalalle muita tukitoimia.
Sitoudutteko kannattamaan ammattidieseliä, jos puolueenne on seuraavassa hallituksessa?
Autto:
– Sitoudumme.
Kymäläinen:
– Olemme valmistelleet ammattidieseliä. Tahot, jotka säätytalolla jatkossa istuvat, voivat ottaa sen nopeastikin käyttöön.
Laakso:
– Hallitus jätti ammattidieselin niin viime tinkaan, ettei se saanut sitä maaliin. Perussuomalaiset kannattavat ammattidieseliä.
Torniainen:
– Ammattidiesel on nyt saatu valmisteltua siihen pisteeseen, että se voidaan ottaa käyttöön. Seuraava eduskunta ja hallitus päättää asiasta. Keskusta on valmis ammattidieseliin.
Ruotsi panostaa Suomea selvästi enemmän perusväylänpitoon ja investoi teihin. Suomen tiet ovat huonossa kunnossa: oletteko sitoutuneet Liikenne 12 -suunnitelmaan?
Torniainen:
– Tekemässämme Liikenne 12 -suunnitelmassa todetaan, että rahaa tarvitaan lisää. Keskusta on sitoutunut siihen, että perusväylänpitoon sijoitetaan 300-400 miljoonaa euroa vuosittain mukaan lukien indeksikorotukset. Liikenne 12 -suunnitelmassa noteerattiin ensimmäisen kerran yksityisteille peruskorjausmääräraha. Siitä ei enää taritse joka vuosi erikseen taistella.
Autto:
– Kyllä. Infra ja koko logistiikka on kaiken kasvun peruskulmakivi.
Kymäläinen:
– Sitoudumme. Rahoitusta on katsottava uudelleen, sillä rahoilla ei nykyään saada sitä, mitä suunnittelimme. Edelleenkään Suomessa ei ole tajuttu sitä, että huoltovarmuuden kannalta tiestön ja logistiikan toiminta on tärkeää. Tämä vaatii lisäpanostusta.
Ruotsi on ollut liikennepolitiikan suhteen edellä Suomea. Otimme Ruotsista mallia tehdessämme 12-vuotista liikennesuunnitelmaa. Sen avulla pystytään paremmin kotiuttamaan EU-rahaa.
Laakso:
– Olemme sitoutuneet. Väylästö on saatava kuntoon. Ehdotimme jopa tierahojen sitomista bruttokansantuotteeseen. Hallitushan leikkasi väylänpidon rahoja.
Kymäläinen:
– Mutta leikkaus peruttiin!
Laakso:
– Älä keskeytä, ota oma puheenvuoro.
SKAL on esittänyt uuden liikenne- ja logistiikkaministerin toimen perustamista. Mitä mieltä olette tästä?
Autto:
– Esimerkiksi tekijänoikeuskysymykset eivät enää nykyään liity millään tavalla liikennepuoleen. Meillä voisi olla erillinen digiministeri.
Laakso:
– SKALin esitys on hyvä. Joku muutos pitää tehdä, nykyinen työnjako ei ole oikein.
Kymäläinen:
– Varteenotettava esitys. Kyberturvallisuus vaatii myös resurssointia.
Torniainen:
– Ministeriöt ovat liian siiloutuneita. Niiden pitäisi tehdä vaakasuunnassa enemmän yhteistyötä.
Teksti ja kuvat Sari Järvinen