Osa kuorma-autoista odottaa lastausta Ukrainassa

Kun venäläisten ohjukset alkoivat rytistä Ukrainassa, joutui moni alueella työmatkalla ollut kuorma-autoilija vaaraan. Näin kävi myös hyvinkääläisen Wisalog Ltd Oy:n ajoissa olleille autoilijoille.
– Alihankkijamme ajoneuvot olivat menossa Ukrainaan, kun sota alkoi, Wisalogin Jari Parkkinen vahvistaa.
Ajoneuvot olivat matkalla Konecranesin tehtaille itäiseen Ukrainaan, jossa valmistetaan nostureita ja niiden komponentteja. Pian kantautui huhuja, että tehdas tuhoutui. Kuorma-autot kääntyivät takaisin. Ne onnistuivat pääsemään länteen ilman vaurioita.
– Sitten saimme tiedon, ettei tehdas olekaan tuhoutunut. Sen toiminta vain oli lakannut.

Konecranesin viestintäjohtaja Niina Suhonen vahvistaa, että tehdas oli yhä perjantaina ehjänä.
– Olemme olleet aamulla yhteydessä tehtaan johtoon. Kaupallinen logistiikka Ukrainassa on tällä hetkellä tietojemme mukaan pysähdyksissä sotatoimien vuoksi, Suhonen kertoo.
Tehtaalla työskennellään kuitenkin sotatoimista huolimatta. Kuljetuksia odottaa valmiita tuotteita kokonaisista nostureista niiden komponentteihin.
– Tehtaassa on yhä tavaraa ja mikäli tilanne rauhoittuu, pyrimme lastaamaan, Parkkinen sanoo.

Toinen Ukrainan tiet tunteva suomalaisautoilija on Sami Kaaro. Hänen yrityksensä Kuljetus Kaaro Oy on ajanut lähinnä Kiovaan raaka-aineita, paperia ja metallia. Paluukuorma haettiin usein Puolasta tai Latviasta.
Kaaro kuitenkin oli kaukaa viisas ja lopetti Ukrainan ajot jo vuosia sitten, kun ensimmäiset kapinat alueella syttyivät.
– Se tuntui jo silloin riskialttiilta alueelta. Kyselyitä on tullut, mutta emme ole enää Ukrainaan lähteneet, Kaaro kertoo.
Kiovan sijaan Kaaro jatkoi ajoja Venäjälle. Perjantaiaamuna, kun länsivaltiot olivat ilmoittaneet talouspakotteistaan Venäjää kohtaan, Kaaro lastasi kuormaa lähteäkseen Pietariin.
– Siellä pitäisi olla maanantaina aamulla paikalla, mies hymähtää.
Kuormassaan Kaarolla on menomatkalla Venäjälle useimmiten paperia ja rautaa.

Kaaro muistaa hyvin, kun Venäjää vastaan asetettiin edellisen kerran talouspakotteita.
– Suomi kärsi silloin eniten. Nytkin ruplan arvo on romahtanut, mikä vaikuttaa venäläisten ostoksiin, ainakin kulutustavaraan. Tilanne on todella vaikea. Ensin oli korona, nyt sota.
Kaaroa ei kuitenkaan pelota lähteä Venäjälle.
– Kun sinne on vuodesta 1994 lähtien ajanut, on tullut tietyt rutiinit. Tiedän, missä voi yöpyä. Tulin sieltä viimeksi eilen pois.

 Teksti Sari Järvinen