31.03.2021
Viime aikoina on keskusteltu kuljetusliikkeiden tarvitseman tiedon välittämisestä, sillä usein aikaa kuluu hukkaan kontin noutoajan selvittämisessä ja satamassa odottaessa. Kokkolan satamassa pyritään parantamaan tiedonkulkua satamasovelluksen avulla.
Laivan saapumisaika satamaan on tärkeä tieto kaikille sataman toimijoille ja rahdinkuljettajille. Mitä tarkempi tieto on, sitä paremmin lastien purkamiset ja lastaukset, polttoainetäydennykset, jätekuljetukset ja muut toiminnot pystytään aikatauluttamaan. Satamasovelluksessa tieto päivittyy netissä reaaliaikaisesti, ja siihen on mahdollista liittyä avoimien rajapintojen kautta.
Central Baltic Efficient Flow -hankkeessa kehitetty satamasovellus on jo käytössä Raumalla, ja jatkokehitystä hallinnoi valtion meriliikenteen ohjausyhtiö Fintraffic Oy. Yhtiö rakentaa meriliikenteen uutta digitaalista tilannekuva- ja tiedonvaihtopalvelua eVäylä -kehityshankkeessa. Tavoitteena on parantaa meriliikenteen turvallisuutta ja sujuvoittaa merikuljetusten kytkemistä muihin liikennemuotoihin reaaliaikaisen tiedon siirron avulla alusten, satamien ja esimerkiksi eri satamaoperaattoreiden välillä.
Kokkolassa sataman pilottiprojektia alettiin valmistella viime vuoden marraskuussa ja se käynnistettiin tammikuussa. – Kick-off-tilaisuudessa 13. tammikuuta esittelimme tietojärjestelmän tarkoitusta Finntrafficin ja ohjelmistokehittäjä Unikien kanssa sataman henkilökunnalle ja satamatoimijoille. Kerroimme, mikä siinä on ”ilmainen osuus”, ja mistä joutuu maksamaan, jos järjestelmää haluaa laajentaa omiin tarpeisiin. Sovellus lähestyy asioita laivaliikenteen näkökulmasta ja siihen liittyy erityisesti oikea-aikaisen tiedon saatavuus kaikille toimijoille. Kommunikointi voi tapahtua sovelluksen ympärillä, Kokkolan sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala kertoo.
Kokkolan sataman pilottiin lähti mukaan 15 satamatoimijaa ja sovelluksen pilottiversion voi ladata koekäyttöön huhtikuussa. Satama hallinnoi käyttäjätunnuksia, joita tulee eritasoisia eri käyttäjille. Roukalan mukaan etuna on, että sovellus hyödyntää julkisesti saatavilla olevaa tietoa, ja siihen on liitetty automaattisia laskentaelementtejä. Käyttäjä voi esimerkiksi saada puhelimeensa hälytyksiä, jos hänen tarvitsemiinsa kellonaikoihin tulee muutoksia. Sovelluksen chatissa asioista voi keskustella.
Kokkolan satamassa sovelluksesta otetaan ensin käyttöön laivaliikenteen hallinta ja sen jälkeen sitä laajennetaan pala kerrallaan.
– Myös maantiekuljetusten liittäminen on mahdollista, mutta ei vielä alkuvaiheessa. Ohjelmiston sisälle on myös mahdollista rakentaa varastonhallintaohjelmisto, mutta meillä ei ainakaan vielä mennä noin yksityiskohtaisiin asioihin, Roukala sanoo.
Hän pitää erittäin tärkeänä parannuksena sovellukseen liittyvää säätietojen ennakointijärjestelmää, joka yhdistää sää- ja jäätietoa, tuulensuunnat, meriveden korkeudet ja lämpötilat. Tällä hetkellä käytössä on vain Fintrafficin yhden päivän säätiedot.
– Jos pilotti osoittautuu hyväksi, laajentamismahdollisuuksia on paljon. Kokemukset Raumalta ovat olleet hyviä ja kehitykseen on saatavilla panoksia. Sovellus voi tehostaa toimintaa monilla tavoin, ja siihen voisi esimerkiksi kytkeä sataman kulunvalvontaa. On selvää, ettei yksi tietojärjestelmä korvaa kaikkia muita, mutta tämä hoitaa juuri sitä, mistä meillä on ollut puutetta. Esimerkiksi laivojen aikataulutiedustelut ja turhat odotukset satamassa vähenisivät, jos kaikki saisivat suoraan saman tiedon, Roukala pohtii.
Roukala uskoo, että tämän vuoden loppuun mennessä sovelluksen käyttö on jo vakiintunut toimintatavaksi, mutta kehittäminen jatkuu ainakin yksi – kaksi vuotta.
– Tiedon omistajuus ja tiedon jakaminen tulee olemaan kynnyskysymys, joka ehkä hidastaa kehittämistä. Suurin ongelma tulee siitä, mitä tietoa voi laittaa avoimeksi, mitä ei. Sen, joka antaa omia tietojaan avoimiksi, pitää saada jotain vastineeksi, Roukala tuumaa.
Kokkolan satamassa käytetään jo satamalle kehitettyä valvontaohjelmistoa, joka varmistaa muun muassa turvallisuuden ja laitteiden toiminnan. Se toimii omassa LTE-verkossa, joten riskiä nettihyökkäyksille tai operaattorien toimintahäiriöille ei ole.
– Olemme nähneet tarpeen kehittää digitaalisia palveluja, ja kynnys niiden käyttämiseen on madaltunut hyvien kokemusten myöstä. Toimintoja voidaan tehostaa ja esimerkiksi päivystystä ja kunnossapidon valvontaa tehdään paljon etänä. Uusissa sovelluksissa rajapinnat ovat tärkeitä, koska toimijoita on paljon, ja voi syntyä tilanne, että monessa satamassa voi joutua käyttämään paria, kolmea sovellusta.
Teknologiayritys Unikie Oy liittyi satamasovelluksen kehittäjiin EU-hankkeen loppupuolella ja kehittää sitä jatkossa. Unikie on oikea kontakti, jos esimerkiksi maalogistiikkatoimija haluaa kehittää jotain toiminnallisuutta omaan käyttöönsä.
– Ensimmäisessä vaiheessa olivat laivan liikkeet ja niihin liittyvät operaatiot, mutta ilman muuta sovellus on tarkoitettu myös logistiikkapuolelle, ja toteutuksia on jo alettu kehittää. Ensimmäisiä saadaan ehkä jo keväällä, Unikien tuotekehitysjohtaja (Head of Industrial Solutions) Petri Kalske kertoo.
Hänen mukaansa viime aikoina on todella paljon keskusteltu kuljetusliikkeiden tarvitseman tiedon välittämisestä, sillä usein aikaa kuluu hukkaan esimerkiksi tietyn kontin noutoajan selvittämisessä tai satamassa odottamisessa.
– Paras tilanne olisi, jos tieto rahdin valmistumisesta tulisi suoraan kuljettajan kännykkään ja sen jälkeen kuljettajan ei edes tarvitsisi nousta autosta, vaan järjestelmä tunnistaisi auton, ja sen voisi suoraan ajaa noutamaan kontin. Rauman satamassa valittiin yksi kuljetusliike, jonka ajoneuvoja seurataan toiminnon kehittämiseksi, Kalske kertoo.
Kalsken mukaan sovelluksen käyttö on tuonut esiin puutteita esimerkiksi eri toimijoiden tuottaman datan oikeellisuudessa ja toiminnallisuudessa sekä toimijoiden välisessä yhteistyössä. Moneen ongelmaan ensiavuksi riittää järjestelmien yhdistäminen ja tiedon tuominen näkyville. Tekoälyä lisätään maltillisesti esimerkiksi aikaennusteiden tuottamiseen. Eniten pyydettyjä toiminnallisuuksia ovat säätietojen näyttäminen suoraan sovelluksessa helpottamaan suunnittelua.
Teksti: ANNE KORTELA