Maanteiden pääväylät valittu

Uusi asetus mahdollistaa pitkäjänteisen tiestön ylläpidon, mutta ei takaa rahoitusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 21. marraskuuta 2018 asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasoista. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2019. Pääväyliksi valittiin maantiet ja rautatiet nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.
Liikennemäärien kehittymistä seurataan ja asetusta päivitetään tarpeen mukaan. Liikennemäärien lisäksi on huomioitu alueellinen saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet.
– Pitkä työ on nyt saatu päätökseen. Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja, ja ne otimme valmistelussa myös huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Kartta: Liikenne- ja viestintäministeriö

 

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin mielestä asetus on selvä osoitus Suomen uudesta, pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta, jollaista ei ole ennen nähty.
– Saimme pitkään odotetun ja keskeisen työkalun liikennepolitiikan ohjaukseen ja liikenteen suunnitteluun. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden pääväylien ylläpidossa ja kehittämisessä, tukee yhteistä sitoutumista ja tekee mahdolliseksi katsoa kauas. Esimerkiksi yritysten on turvallista suunnitella sijoittumista ja investointeja pääväylien varrelle, Randell sanoo.
– Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutoksetkin ovat perusteltuja. Runkoverkko on riittävän kattava elinkeinoelämän kuljetusten ja pitkämatkalaisten kannalta, mutta ei liian laaja esimerkiksi ylläpidon kannalta. Onnistunut ratkaisu lyhyellä, mutta ennen kaikkea pitkällä aikavälillä, toimitusjohtaja sanoo.

RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö muistuttaa, että asetuksen tultua voimaan seuraava askel on liikenteen riittävän rahoitustason varmistaminen. Tarvitaan pitkäjänteiset linjaukset kehittämisinvestoinneista, niiden tehokkaista toteutusmalleista ja rahoituksesta, mutta myös perusväylänpidosta.
– Investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulee olla vähintään yksi prosentti bkt:sta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä noin 2,3 miljardia euron liikennerahoitusta.

Monilla maakunnilla on ollut huoli siitä, että oman seudun väyliä jää asetuksen ulkopuolelle ja siksi vaille investointeja. Ministeriön mielestä huoli on aiheeton, sillä asetuksella ei päätetä investoinneista. Väyläverkoston investoinneista ja kehittämisestä päätetään tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ei nyt annettavassa asetuksessa. Kunnossapidon tasosta maantieverkolla säädetään myös uudistetussa maantielaissa

Lausuntokierroksen ja kuulemisien jälkeen pääväyliin tehtiin seuraavat lisäykset:

-Maantiet: maantieyhteydet Vuosaaren, HaminaKotkan ja Turun satamiin, VT 21, VT 9 Niiralan raja-asemalle asti, VT 8 puuttuvat osat ja VT 6 Joensuu–Kajaani.

-Rautatiet: ratayhteys Kokkolan satamaan, ratayhteys Vuosaaren satamaan, rautatie Helsinki–Vantaan lentoasemalle (Kehärata), rautatie Turun satama–Toijala (tavaraliikenteen profiili), rataosuus Helsinki–Turku liikenneprofiililtaan henkilöliikenteen radaksi, rautatie Kemistä Tornio-rajalle, rautatieyhteys Porin Tahkoluotoon, rautatieyhteys Raahessa Rautaruukille ja rataosuudet Kouvola-Kuopio ja Lappeenranta-Joensuu liikenneprofiililtaan tavara- sekä henkilöliikenteen radaksi.

-Vielä lausuntokierroksella esitys oli nimellä runkoverkkoasetus. Palautteen perusteella nimi aiheutti runsaasti väärinymmärryksiä ja siksi asetuksen nimeä on muutettu sen tavoitteita paremmin kuvaavaksi: asetus pääväylistä ja niiden palvelutasoista.