Kuljetusala on huolissaan Suomen kilpailukyvystä

Kestävää elvytystä toivotaan asfaltoinnista ja ammattidieselistä.

SKAL:n Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste on synkkää luettavaa. Palvelualojen ja teollisuuden kysynnän hiipuminen painaa kuljetusalan näkymiä alaspäin. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL esittää ammattibiodieseliä ja tiestön parantamista tuomaan kilpailukykyä Suomelle kestävällä tavalla. Tienparannustöillä voitaisiin estää myös raskaan liikenteen tieltä suistumisia ja parantaa liikenneturvallisuutta. Kesän tietyöt saavat kuljetusyrittäjiltä kiitosta.

SKAL:n Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste sukelsi pohjalukemiin. Jopa 38 prosenttia kuljetusyrityksistä ennustaa kuljetusmäärien laskevan loppuvuonna, ja liikevaihdon laskua ennustaa 40 prosenttia. Viisarit ovat pakkasen puolella myös alueellisessa tarkastelussa.

Selityksenä on koronatilanne, jonka vaikutukset ovat iskemässä teollisuuteen viiveellä. Vaikka Suomen bruttokansantuote on laskenut vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin (-6,4 % vrt. -14,1 % ref: Tilastokeskus), palvelutoimialat ja vienti ovat vaikeuksissa. Teollisuusyritysten uusien tilausten ja rakennuslupien määrät ovat laskussa. Kuljetusyrityksissä ennakoidaan vaikeaa syksyä.

Päättynyt kesä kohteli suopeammin ympäristöalan kuljetusyrityksiä, joista yli puolet (52 %) oli kasvattanut sekä kuljetusmääriään että liikevaihtoaan. Kysyntään vaikuttivat lisääntynyt toimeliaisuus mökkikunnissa ja kierrätyksen kasvu. Kesän kotimainen kulutus ei laajemmin näkynyt elintarvikekuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa, joita ajetaan paljon kaupan tarpeisiin.

Kuljetusala otti Kaipolan uutiset raskaasti. Metsäalan kuljetukset ovat jo pitkään kärsineet puutavaran ylitarjonnasta Euroopassa. Yhden tuotantolaitoksen sulkemisella on laajat kerrannaisvaikutukset alihankinta-, jatkojalostus- ja jakeluketjun kuljetuksiin. Suomen viennin kilpailukyky tarvitsee nyt kaiken mahdollisen tuen. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen lausuma korkeista polttoainekustannuksista Kaipola-päätöksen taustalla on saanut liikkeelle vastaväitteiden vyöryn, vaikka kyseessä on tosiasia. Kymmenessä vuodessa dieselin veronkorotuksilla on lisätty Suomen logistiikkakustannuksia lähes 200 miljoonalla eurolla vuodessa, joista 50 miljoonaa euroa on kohdistunut metsäteollisuuden kuljetuksiin.

SKAL vetoaa hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelmassa olevan, ammattibiodieseliin liittyvän selvitystyön välittömästi. Ammattidieselin avulla kuljetusyritykset saavat palautusta polttoaineverosta, kuten muun muassa Ranskassa tehdään. Näin kuljetuskustannukset alenevat. Ammattibiodiesel mahdollistaa myös kulutuksen siirtymisen uusiutuviin, vähäpäästöisiin polttoainelaatuihin. Toinen SKAL:n suosittelema elvytysmekanismi on tiestön parantaminen, sillä se luo työtä sekä alentaa kuljetuskustannuksia ja päästöjä.

– Koronatilanne ei saa estää järkevien ja toimivien veromallien selvittämistä ja käyttöönottoa. Ammattibiodiesel ja tiestön parantaminen luovat yhdessä kilpailukykyä kestävällä tavalla, tiivistää toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Lisärahoituspaketti väylien parannukseen tuli kreivin aikaan viime keväänä. Öljyn alhaisen maailmanmarkkinahinnan ansiosta asfaltointi on nyt halvempaa kuin vuosiin. Kuluvana vuonna teitä päällystetään yli 4 000 kilometriä. Kuljetusyrityksissä päällystyshankkeiden tärkeimpinä vaikutuksina pidetään liikenneturvallisuuden paranemista (97 %), kalustovaurioiden vähenemistä (97 %) ja polttoaineen kulutuksen alenemista (96 %). Myös kuljettajan työn kuormittavuuden väheneminen koetaan tärkeänä (94 %).

Väyläviraston mukaan korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin 3 500−4 000 kilometriä uutta päällystettä vuodessa.
SKAL:n mielestä asfaltointi on kestävä elvytystoimi, jota kannattaa jatkaa:
– Mitä sileämpi tienpinta, sitä matalampi polttoaineen kulutus ja ympäristöpäästöt. Asfaltti on toistaiseksi halpaa ja nyt kannattaakin tarkistaa päällystysmääriä 2021 ylöspäin, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

SKAL ry:n kolmanteen Kuljetusbarometrikyselyyn vastasi yhteensä 532 jäsenyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 21.8.2020–31.8.2020.

Lähde SKAL ry