Kansalaisaloitteeseen kerätään nimiä

Markku Rossi lupailee apua teiden talvikunnossapidon ongelmaan – Antti Rinteeltä ei vastausta.

 

Jari-Pekka Rissasen tekemä kansalaisaloite oli kerännyt internetissä 11.12. aamuun mennessä 7 393 ääntä. Aloitteen puolesta voi äänestää 4.6.2018 asti.

Ammattikuljettajien huoli Suomen tiestön jatkuvasti heikentyneestä talvikunnossapidosta sekä teiden huono kunto poikivat kansalaisaloitteen. Lakiehdotuksen laittoi alulle Jari-Pekka Rissanen, jonka kanssa aloitetta valmistelivat hänen isänsä Jari Rissanen ja kuljetusyrittäjä Päivi Arjasalo Halla-Trans Oy:stä.
Heille Tuusniemen kolari toimi sysäyksenä.
– Talvikunnossapidon laatu on laskenut vuosi vuodelta ja on osassa maata täysin ala-arvoista. Itsekin pienen lapsen isänä Tuusniemen kolari kosketti paljon, koska kolarissa menehtyneeltä jäi kaksi pientä lasta, joista toinen syntyi vain viisi päivää onnettomuuden jälkeen, Jari-Pekka Rissanen kertoo.
– Talvikunnossapidon tilasta on jo useampana vuonna vaadittu toimenpiteitä, mutta niitä ei ole joko tehty tai ei ole tehty riittävästi ja nyt vain meni kuppi nurin. Ei voi olla niin, että aina syytetään kuljettajaa ja jätetään muut asiat huomiotta, Jari-Pekka Rissanen sanoo.

Tuusniemellä Valtatie 9:llä kaksi raskasta ajoneuvoa kolaroi ja toisen ajoneuvon kuljettaja kuoli marraskuussa. Tie ja keli onnettomuushetkellä olivat todella haasteelliset, mutta keliolosuhteetkin huomioiden tienhoito oli ammattikuljettajien mielestä täysin luokatonta ennen onnettomuutta. Myös muutamaa päivää aiemmin Vt 4 Viitasaarella tapahtui vakava kahden raskaan ajoneuvon kolari.

Jari-Pekka Rissasen mielestä nykyinen talvikunnossapito on päästetty täysin luokattomaan tilaan ja kukaan ei tunnu kantavan siitä vastuuta. Liikennevirasto ja paikallisella tasolla ELY-keskukset ovat viimekädessä vastuussa tiestön kunnosta, koska ne kilpailuttavat urakoitsijat. ELY-keskusten tehtävänä olisi vahtia, että urakoitsijat hoitavat tiestön kunnossapidon tiestölle annetun hoitoluokituksen mukaisesti. On myös Liikenneviraston tehtävänä huolehtia, että hoitoluokitukset ovat sen mukaiset, että liikkuminen teillä on turvallista.
Kilpailutetaanko tällä hetkellä muun muassa talvikunnossapitoa liikaa, että sen hoitoon ei jää riittävästi varoja? Ei ole järkevää, että hoitoluokituksia lasketaan vain siksi, että saadaan kustannuksia alennettua.

Urakoitsijat käyttävät pääosin eri kelikeskusten tietoja. Jos kelikeskus ei lähtökäskyä suola-autolle laita, niin urakoitsija ei autoa välttämättä lähetä matkaan.
– Kelikeskusten suurimpana ongelmana ammattikuljettajat näkevät sen, että kelikeskusten toimialue on yleensä laaja. Teiden keliolosuhteet saattavat muuttua kuitenkin hyvinkin nopeasti, jopa minuuteissa ja pienellä alueella. Tämän vuoksi niin sanottu alueellinen sen hetken tieto puuttuu ja riittävän nopea reagointi tai ennaltaehkäisy. Ei riitä, että tietokoneen näytöltä tuijotetaan säätietoja ja päätöksiä tehdään sen mukaan, Jari-Pekka Rissanen sanoo.

– Kyllä ammattikuljettajat tietävät, että talvella on haasteellisiakin keliolosuhteita eikä kukaan tienhoidolta kesäkelien kaltaisia olosuhteita odotakaan, mutta jos tiestöä aletaan hoitamaan vasta onnettomuuksien tai liian monen ”läheltä piti” -tilanteen jälkeen, niin se ei voi olla talvikunnossapidon tarkoitus.
Mitä ennakoivammin tiestöä hoidetaan, sen turvallisempia ne ovat kaikille tietä käyttäville, ei vain ammattikuljettajille.
– Vaikka kansalaisaloite ei saisikaan vaadittua 50 000 nimeä, mikä toki on toiveena, on aloitteen tarkoituksena ennen kaikkea herättää päättäjät tekemään tälle asialle jotain ja pikaisesti, Rissanen kertoo. Rissanen haluaakin esittää päättäjille kysymyksen, odotetaanko ja vaaditaanko Konginkankaan kaltainen onnettomuus, ennen kuin muutoksia tapahtuu?

Antti Rinteeltä tiedusteltiin, miten tienhoitoa voitaisiin parantaa, mutta vastausta ei saatu.

Markku Rossi (Kesk.), joka on Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto jäsen, kertoi 7.12. Raskassarja-lehdelle, että kansalaisaloite on erittäin tärkeä ja ongelmaan pyritään puuttumaan jo ennen kuin kansalaisaloite tulee mahdolliseen eduskuntakäsittelyyn.
Rossin mielestä jossain on vikaa tai liikaa byrokratiaa, jos tienhoidossa lähtökäskyt tulevat paikoista, joissa ei välttämättä ole edes tietoa tien sen hetkisestä tilasta ja/tai olisi voitu urakoitsijan omasta toimesta lähteä tekemään ennakoivaa tienhoitoa.
– Teiden kunnossapidon ja erityisesti talvikunnossapidon osalta tarvitaan lisää rahaa ja tehokkaampia toimenpiteitä. Esimerkiksi vanhat kunnon tiekarhut pitäisi saada takaisin teille talviaikaan tasoittamaan polanteita ja uria, kertoo Rossi.

Hän ymmärtää ja jakaa täysin ammattikuljettien huolen tiestön kunnossapidosta ja rapautumisesta. Ennakoidulla talvikunnossapidolla ja tiestön paremmalla kunnolla on huomattavasti helpompi ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Rossi pyrkii myös omalta osaltaan tuomaan asiaa esille liikennejaostossa, jotta näihin asioihin saataisiin parannuksia mahdollisimman pian.

Jari Rissanen oli laittanut kyselyä sähköpostilla Antti Rinteelle, SDP:n puheenjohtajalle, samojen tapahtumien ja tienhoitoon liittyvien ongelmien vuoksi. Jari Rissanen on ajanut yli 30 vuotta linja-autoa ja nähnyt syrjäseutujen koulukyyditysten kautta tienhoidon huonon nykytason. Sähköpostissa tiedusteltiin Rinteeltä, miten ja mitä toimenpiteitä näiden ongelmien suhteen tullaan tekemään tai suunnitellaan, mutta Rinteeltä ei saatu mitään kommenttia tai ehdotusta.
Raskassarja-lehti pyysi kommenttia tiehoidon ongelmiin myös liikenneministeri Anne Berneriltä (kesk.), mutta vastausta ei 10.12. mennessä saatu.

Myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii tienpitoon muutosta ja liikennettä vaarantavan tien liukkauden torjuntaa ennalta. Talvitienhoidon on kyettävä vastaamaan jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin, vaikka se tarkoittaisi tienhoidon kustannusten nousua ja tienhoidon luokituksen uudelleenarviointia, SKAL kirjoittaa 8.12. julkaistussa tiedotteessaan. SKAL vaatii Liikennevirastolta välittömiä toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Liikenneviraston tulee asettaa lisävaatimuksia liukkauden torjuntaan siten, että kaikkien tienkäyttäjien, mukaan lukien raskas liikenne, turvallisuus voidaan taata. Uudet toimintatavat on otettava käyttöön välittömästi, jotta vältetään mahdolliset suuronnettomuudet.

Jo 2.12.2016 tapahtuneen Kruunupyyn kolarin jälkeen, jossa kaksi raskasta ajoneuvoa kolaroi vakavin seurauksin, talvikunnossapidon laatu herätti suurta huolta. Asian tiimoilta pidettiin hätäkokous, johon kutsuttiin laajalti kuljetusalan ammattilaisia. Jo silloin muun muassa SKAL ry:n Pohjanmaan toiminnanohtaja Riikka Pakkala kertoi, että järjestö on ollut jo vuodesta 2015 alkaen huolissaan tiestön talvikunnossapidon laadusta Suomessa (YLE uutiset 8.12.2016).

Teksti: KIRSI KANERVA

Aloitteen voi käydä allekirjoittamassa internetissä alla olevan osoitten kautta:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2710

Lisäys juttuun 12.12.
Berner pahoitteli viivettä ja vastasi haastattalepyyntöön 11.12. sen jälkeen, kun tämä artikkeli oli julkaistu. Hänen kommenttinsa voi lukea osoitteessa:  http://raskassarja.fi/berner-vastaa-teiden-kunnossapidon-laatu-ei-ole-heikentynyt/