Juontonostureita Japaniin

Pohjalaisyritys aloitti viennin Japaniin, jossa puunkorjuun kulttuuri eroaa suomalaisesta.

Ulkomaankauppa on erittäin tärkeää Lappajärven Itäkylässä toimivalle, viisitoista henkeä työllistävälle Jake Finland Oy:lle. Toimitusjohtaja Jarmo Uusimäen mukaan ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta on noin 65 prosenttia.

– Ulkomaanvienti ylitti viidenkymmenen prosentin rajan kymmenkunta vuotta sitten, minkä jälkeen se on jatkanut kasvuaan. Euromääräisesti suurimmat vientimaat ovat Saksa, Puola, Ruotsi ja Norja, Uusimäki listaa.

Lisää kasvua eteläpohjalaisyrityksen ulkomaankauppaan on odotettavissa Japanin markkinoilta. Asialle antaa tukea joulukuussa nousevan auringon maahan lähteneet kaksi Valtra N134V -traktoria, joihin on asennettu Epsilon M70R68 -juontonosturi sekä Maxwald-vinssi.

– Nämä olivat ensimmäiset meiltä Japaniin tilatut juontonosturit, jotka on tarkoitettu puiden juontoon, eli vetämiseen maata pitkin. Tämä tapa on Japanissa varsin yleinen.

– Juontonosturin käyttö pohjautunee eroon puunkorjuun kulttuurissa. Vaikutusta on varmasti myös puiden koolla, sillä täyspitkien puiden käsittely juontamalla lienee joissakin tapauksissa ainoa vaihtoehto, Uusimäki sanoo.

Jake Finlandin Japaniin meneville juontonostureille näyttää olevan myös lisäkysyntää.
– Uusi tarjouspyyntö tuli sähköpostiin juuri ennen tämän haastattelun alkua.

Toimitusjohtaja Jarmo Uusimäki katsoo luottavaisesti eteenpäin. Kuva Tomi Olli.

Jake Finland on tehnyt aiemminkin jonkin verran kauppaa Japaniin yhteistyössä kotimaisten jälleenmyyjiensä kanssa.

– Koska juontonostureita ei kuitenkaan juurikaan valmisteta Suomessa, niin valtuutettuna Epsilon-jälleenmyyjänä voimme tarjota asiakkaillemme täydellisen juontonosturipaketin.

– Yhä useammin asiakkaat haluavat juuri näin, eli kaikki yhdeltä ja samalta toimittajalta. Tällöin asiakkaalla on tukea tarvitessaan vain yksi taho vastaamassa koko toimituksesta, Uusimäki toteaa.

Vastaavia juontonostureita menee toimitusjohtajan mukaan myös muihin maihin.

– Erityisesti Saksassa näitä laitteita käytetään paljon, mikä näkyy tilauskannassamme. Mitä kauemmaksi Suomesta mennään, sitä useammin alustakoneena on myös jokin muu traktorimerkki kuin kotimainen Valtra.

– Sen sijaan Suomessa ei juontonostureita juurikaan käytetä. Meillä puut kuljetetaan metsästä ajokoneilla, esimerkiksi metsäperävaunulla varustetulla traktorilla. Näistä joko perävaunuun tai traktoriin on asennettuna kourakuormain, jolla puut lastataan ja puretaan, Uusimäki sanoo.

Oleellinen osa nostureiden ajoneuvoon liittämisessä on tuppisovite. Jake Finland on tällä saralla ainoa valmistaja Suomessa. Kuva Jake Finland.

Jake Finlandin tuotteilla asennetaan traktoreihin myös koura- ja harvesterikuormaimia sekä kappaletavaranostureita. Ensin mainittuja menee kotimaan lisäksi erityisesti Puolaan, Ruotsiin ja Norjaan. Myös Englannissa kysyntä on kasvussa.

– Kourakuormain, kuten myös harvesterikuormain, on Pohjoismaiden ja Puolan metsissä hyvin yleinen. Se on yleistymässä voimakkaasti myös esimerkiksi Saksassa.

– Metsätöiden ulkopuolinen nosturi taas on kappaletavaranosturi. Perinteisestihän kappaletavaranosturit ovat tuttuja kuorma-autoihin asennettuina, eli kansan suussa ”hiiappeja”.

 

Kappaletavaranostureita hankkivat Suomessa esimerkiksi sähköyhtiöt, jotka tekevä linjatöitä maastossa.

– Kappaletavaranosturi on lähes ehdoton näihin töihin. Sähköyhtiöiden osalta näyttää suuntaus myös olevan enemmän traktoreiden suuntaan aiemmin käytettyjen maastokuorma-autojen sijasta.

– Traktoriasennus mahdollistaa tehokkaamman nosturin kuin maastokuorma-auto. Lisäksi sen maastokelpoisuus on yleensä parempi esimerkiksi isompien renkaiden vuoksi.

 

Kappaletavaranosturi on Jake Finlandille myös yksi lisätukijalka, sillä se ei ole sidoksissa metsäpuolen kuvioihin.

– Tämä sektori on melko voimakkaassa kasvussa, vaikka uudehkona sovelluksena se vaatii asiakkailta hieman uudenlaista ajattelutapaa.

– Traktoriahan saatetaan vieläkin pitää hitaana ajoneuvona kuorma-autoihin verrattuna, vaikka tämän päivän traktoreiden maantienopeudet ovat 50-60 km/h. Käsitys traktorin hitaudesta voidaankin unohtaa etenkin lyhyillä etäisyyksillä, Uusimäki sanoo.

Teksti Tomi Olli