HCT-yhdistelmät laillisiksi

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut hankkeen raskaan kaluston mittojen ja massojen kehittämiseksi.

Kuljetusliike Kalevi Huhtalan 34-metrinen yhdistelmä tuli mukaan HCT-kokeiluun keväällä 2017. Kuva Sari Järvinen

Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeen tavoitteena on, että raskaan kaluston mittoja ja massoja koskevia säännöksiä uudistettaisiin 2013 alkaneiden HCT-kokeilujen tulosten perusteella. Kokeilut ovat osoittaneet, että kasvattamalla yhdistelmien kokoa, voitaisiin saavuttaa merkittävä positiivinen vaikutus kuljetustehokkuuteen, jolloin myös energiatehokkuus paranisi ja maantiekuljetusten CO2-päästöt laskisivat.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää muutosta tärkeänä.
– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten liikenteen uusia ratkaisuja voidaan kehittää kokeilujen avulla. Elinkeinoelämällä on ollut tarve kehittää raskaan liikenteen kaluston mittoja ja massoja ja useamman vuoden kokeiluilla siitä on saatu kerättyä kokemuksia. Tässä tapauksessa hyödyt ovat yhteiskunnallisesti niin merkittävät, että kokeilu muuttuu käytännöksi lainsäädäntömuutoksin, toteaa ministeri Berner.

Ministeriön tavoitteena on saattaa syksyyn 2018 mennessä voimaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muutokset (1257/1992), joiden nojalla nykyistä pidempiä, uudentyyppisiä yhdistelmiä voidaan hyväksyä käytettäväksi tieliikenteessä. Valmistelun lähtökohta on, että pidemmät yhdistelmät eivät tarvitsisi nykyisistä moduliyhdistelmistä poikkeavia reittejä.

Pidemmillä yhdistelmillä tarkoitetaan kokoluokaltaan kahden pitkän merikontin (40 tai 45 jalkaa) kuljetukseen soveltuvaa yhdistelmää, yhdistelmätyyppien rajoittumatta juuri konttien kuljetukseen soveltuviin yhdistelmiin, sekä nykyistä pidempää puoliperävaunuyhdistelmää. Mittojen tarkemmat arvot tarkentuvat valmistelun aikana ja määräytyvät lopulta käytännössä tieympäristön ja liikenneturvallisuuden asettamien reunaehtojen mukaan. Tavoitteena on mahdollisimman pitkälle suorituskykyperustainen säännöstö, joka ei rajoita tehokkaiden maantiekuljetusten kehittämistä.

Vuoden 2018 aikana valmistellaan tarvittavat lakitason muutokset nykyistä painavampien yhdistelmien käyttöönotolle. Lähtökohtaisesti nykyistä painavammat yhdistelmät voidaan sallia vain rajatulla verkolla (HCT-verkko). Painavampia yhdistelmiä koskevat rajat riippuvat käytössä olevasta tieverkosta.

Niin sanottuja HCT (High Capacity Transport)-kokeiluja, eli nykyisistä poikkeavilla mitoilla ja massoilla varustettujen yhdistelmien kokeiluja on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. Kokeilujen yhtenä tarkoituksena on ollut tarkastella, voisiko raskaan kaluston mittoja ja massoja kehittämällä saavuttaa hyötyjä kuljetusten tehokkuuden, energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen sekä liikenneturvallisuuden kannalta. Samassa yhteydessä on pyritty tarkastelemaan mitä muita vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla olisi mm. liikenneympäristöön ja infraan.

Ensimmäiset kokeilut tulevat päätökseen 2018 aikana. Viiden vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella muutoksilla voitaisiin saavuttaa erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa merkittäviä hyötyjä, jotka olisivat vastaavasti myös yhteiskunnallisesti merkittäviä, sillä nämä kuljetustyypit edustavat lähes puolta maanteiden tavaraliikenteestä.

Muutokset vaikuttaisivat positiivisesti kuljetustehokkuuteen, energiatehokkuuteen ja vähentäisivät CO2-päästöjä. Uuden tyyppiset yhdistelmät edellyttävät uuden tyyppisiä vaatimuksia liikenneturvallisuusvaikutusten hallitsemiseksi. Tällaisia vaatimuksia voisivat olla esimerkiksi koko yhdistelmää koskevat stabiliteettivaatimukset tai kamerajärjestelmän asentaminen pitkän yhdistelmän kuolleiden kulmien poistamiseksi. Kokonaisuutena muutoksen arvioidaan vähentävän raskaiden yhdistelmien määrää, jolla olisi positiivinen vaikutus liikenneturvallisuuteen.

Pidemmät ja painavammat yhdistelmät aiheuttaisivat vaikutuksia myös valtion ja kuntien tieverkoilla sekä yksityisteillä. Karkeasti ottaen pidemmät yhdistelmät saattavat vaikuttaa risteysalueiden suunnitteluun, ja painavammat yhdistelmät vaikuttavat teiden ja siltojen suunnittelun lisäksi niiden kunnossapidon kustannuksiin. Paikoin vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pidempien yhdistelmien osalta vaikutuksia pystytään hallitsemaan teknisten vaatimusten kautta. Painavampien yhdistelmien osalta asteittainen, hallittu eteneminen ja reittirajaukset mahdollistavat kustannusten hallinnan.

Muutoksilla olisi vaikutuksia myös yleisen tieverkon ulkopuolella, mm. logistiikkaterminaaleissa ja huoltoasemien pihoilla. Muutosten hyödyntäminen edellyttäisi lisäksi kuljetusalalta kalustoinvestointeja, ja ajoneuvovalmistajilta muutoksia tuotteisiin.