EU kieltäisi viikonloppuasumisen hytissä

Euroopan parlamentti tiukentaisi laittoman kabotaasin rajan kolmeen päivään, mutta sallisi rajattoman määrän kuljetuksia.

Euroopan parlamentti kieltäisi säännöllisen viikkolevon (45 tuntia) viettäminen ajoneuvossa. Lyhennetty viikkolepo voidaan viettää ajoneuvossa nykyisin edellytyksin. Kuva Volvo Trucks.

Euroopan parlamentti on tehnyt osaltaan ratkaisun liikkuvuuspaketti 1:n keskeisistä aloitteista. Liikennejärjestöjen ja Suomen Yrittäjien Brysselin toimiston johtaja Pasi Moisio vastasi asiaan liittyviin kysymyksiin.

1. Muuttuiko laittoman kabotaasin määrittely?
Nyt kabotaasi on laitonta, kun toisessa jäsenmaassa tehdään enemmän kuin kolme sisäistä kuljetusta seitsemän päivän kuluessa maahan tuodusta kansainvälisestä kuljetuksesta. Tämä sääntö muuttunee oikeudeksi kolmen päivän vapaaseen kabotaasiin maahantuodun kv-kuljetuksen jälkeen. Tämän jälkeen on velvoite palata yrityksen kotimaahan ja kabotaasikielto 60 tunnin ajaksi (cooling-off).

Tässä on hankala kohta trilogineuvotteluja ajatellen, jossa liikkuvuuspaketti saa lopullisen ratkaisunsa. Neuvoston kantana on nykyrajoitus seitsemän päivää, kolme kabotaasikuljetusta ja viiden päivän cooling-off -velvoite.

Kabotaasi on laitonta myös, jos sitä suorittavat muut kuin EU-jäsenmaista peräisin olevat toimijat, eli kolmansien maiden kuljetusliikkeet.

2. Kuinka kabotaasia valvotaan?
Uuden liikkuvuuspaketin päätös velvoittaa EU-jäsenmaat tehostamaan valvontaa entisestään, mikä on hyvä asia.

3. Onko kabotaasissa painorajaa?
Tällä hetkellä kabotaasisäännöt ovat voimassa 3,5-tonnista ylöspäin, uusi liikkuvuuspaketti on tuomassa säännön piirin myös 2,4-3,5 -tonniset, rajat ylittävässä kv-liikenteessä käytettävät ajoneuvot.

4. Onko vinjetti jatkossa aika- vai kilometriperusteinen?
EU-parlamentti päätti jo omalta osaltaan, että aikaperusteisista on luovuttava vuoden 2022 loppuun mennessä myös niissä kahdessatoista jäsenmaassa, joissa tämä on käytössä. Neuvosto (jäsenmaat) käsittelevät parhaillaan puheenjohtajamaa Romanian kompromissiesitystä, jonka mukaan uusia aikaperusteisia ei saisi enää ottaa käyttöön. Lisäksi niitä vielä keräävissä maissa täytyy aikaperusteisista luopua viiden vuoden kuluessa uudistetun direktiivin voimaanastumisesta. Osa jäsenmaista kuitenkin vastustaa Romanian esitystä, eikä lopullista päätöstä vielä ole. On silti mahdollista, että aikaperusteisten aika saattaa jatkossa olla ohi.

5. Muuttuvatko yhdistetyt kuljetukset?
Eivät merkittävästi, tosin myös tämä on vielä lopullista trilogikierrosta ja päätöstä vailla. Lienee silti selvää, että niitä kohdellaan jatkossa kuten kabotaasia siltä osin, että niiden tiekuljetusosuuksilta (road legs) on aina maksettava kohdemaan palkkaa lähetettyjen työntekijöiden direktiivin velvoittamana. Myös tämä on edunvalvonnallinen voitto meille.

6. Kuinka ns. postilaatikkoyrityksiä valvotaan?
Tätä on syytä kysyä valvovilta viranomaisilta. Yrityksiä ei kuitenkaan ole varmastikaan valvottu tarpeeksi, koska säädöstä piti jälleen rukata EU-tasolla. Uuden liikkuvuuspaketin päätös velvoittaa tässäkin EU-jäsenmaat tehostamaan valvontaa. Kannatamme tätä.

7. Muuttuvatko kuljettajien lepo- ja työajat?
Ajo- ja lepoaika-asetus uudistuu jonkin verran. Siinä on kannaltamme hyvää ja huonoa. Merkittävää on, että yksitoista vuotta sitten suomalaisjärjestöjen (SKAL, ALT, LAL) tekemä ja minun silloiselle liikennekomissaarille, nykyiselle Euroopan parlamentin puhemiehelle Antonio Tajanille toimittamani esitys 1-2 tunnin ajoajan jatkamisesta ennen viikonloppuvapaata on nyt etenemässä lopulliseen ratkaisuun. Se on todellinen osoitus siitä, että suomalainen EU-edunvalvonta tuottaa tulosta.

Säännöllisen viikkolevon (45 tuntia) viettäminen ajoneuvossa kielletään poikkeuksetta. Lyhennetty viikkolepo voidaan viettää ajoneuvossa nykyisin edellytyksin.

8. Entä muuttuuko kuljettajien palkka?
Lähetettyjen työntekijöiden säännön ulottaminen kuljetusalalle ja sen tehokas täytäntöönpano takaa sen, että kabotaasissa sekä eräissä muissa tapauksissa maksetaan aina kohdemaan palkkaa. Se tervehdyttää oleellisesti kuljetusmarkkinoiden toimintaa ja tasa-arvoistaa kilpailutilannetta. Itse palkat määräytyvät toki edelleen jäsenmaissa, eli mitään harmonisoitua EU-palkkaa ei ole tulossa.

9. Milloin päätös tulee voimaan?
On huomioitava, että Euroopan parlamentin ratkaisu on vielä välivaihe. Paketin lopullinen muoto ja säädöstekstien sisältö määritellään nk. trilogineuvotteluissa parlamentin, neuvoston (jäsenmaat) ja komission välillä. Trilogit eivät ole täysin mutkattomat, vaikka useiden aihealueiden osalta parlamentin ja neuvoston kannat ovatkin varsin lähellä toisiaan. Trilogien perusteella määräytyy säädösten lopullinen voimaantulo – oletus lienee vuoden 2021 alusta.

Myös uuden, heinäkuussa toimikautensa aloittavan EU-parlamentin on osaltaan vielä vahvistettava asiaan kantansa nk. toisessa lukemisessa.

Parlamenttiäänestyksen keskeisiä kohtia:

Kabotaasi

• rajat ylittävissä kv-kuljetuksissa liikennelupamääräykset koskevat jatkossa myös pakettiautoja 2.4 tonnin kokonaispainosta lukien
• kv-kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen on palattava kuljetusyrityksen kotimaahan (liikenneluvan myöntäneeseen jäsenmaahan) viimeistään 4 viikon jälkeen sieltä poistumisesta
• jäsenmaiden rajan ylittävissä kv-kuljetuksissa käytettävissä ajoneuvoissa on oltava älypiirturi (15.6.2019 markkinoille tuleva laite)
• oikeus kolmen päivää vapaaseen kabotaasiin maahantuodun kv-kuljetuksen jälkeen. Tämän jälkeen velvoite palata yrityksen kotimaahan ja kabotaasikielto 60 tunnin ajaksi (cooling-off) (tässä on hankala kohta trilogeja ajatellen, neuvoston kantana nykyrajoitus 7 päivää, 3 kabotaasikuljetusta ja 5 päivän cooling-off -velvoite)
• jaetun vastuun periaatteet ulotetaan selkeästi asiakkaisiin ja kuljetuspalvelujen välittäjiin
• jäsenmaat velvoitetaan yhdenmukaisiin ja tehokkaisiin valvontatoimiin, valvontatoimia yhdistetään niin että, mm. ajo- ja lepoaikavalvonnan yhteydessä on suoritettava myös liikennelupa- ja kabotaasivalvontaa

Lähetetylle työntekijälle kohdemaan palkka

• kuorma-autoliikenteessä jäsenmaiden kahdenvälisiin nk. bilateraalikuljetuksiin (esim. Suomesta lähtevä kuljetus toiseen jäsenmaahan suomalaisen kuljetusyrityksen suorittamana) ei kuitenkaan sovelleta lähetettyjen työntekijöiden määräyksiä
• bilateraalikuljetukseksi ei katsota tilannetta, jossa jäsenmaista tullaan suorittamaan kahden muun jäsenmaan välistä liikennettä. Tällöin siis esim. virolaisen kuljetusyrityksen Suomesta Ruotsiin suorittamat kuljetukset ovat poikkeuksetta lähetettyjen säännön piirissä, ja kuljettajille on tällöin suoritettava Suomen/Ruotsin säädösten mukainen palkka
• jäsenmaiden kauttakulkuun nk. transitokuljetuksiin ei sovelleta lähetettyjen sääntöä

Ajo- ja lepoaika-asetus

• työantajien velvoite järjestää kuljettajan työ siten, että he voivat viettää täyden viikkolevon (lisättynä mahdollisine kompensaatioineen edellisistä viikkolepojen lyhennyksistä) kotonaan tai muussa kuljettajan valitsemassa paikassa – tarkoitus karsia nk. nomadismia eli kuljettajien määräämätöntä oleskelua pois kotimaastaan
• rajat ylittävissä kv-kuljetuksissa ajo- ja lepoaikamääräykset koskevat jatkossa myös pakettiautoja 2.4 tonnin kokonaispainosta lukien
• suomalaisjärjestöjen ehdotuksesta lähtenyt mahdollisuus lisätä ajoaikaa ennen alkavaa viikkolepoa kahdella tunnilla kotiin pääsyn varmistamiseksi (kompensoitava lepoajan lisäyksellä)
• säännöllisen viikkolevon (45 tuntia) viettäminen ajoneuvossa kielletään poikkeuksetta, lyhennetty viikkolepo voidaan viettää ajoneuvossa nykyisin edellytyksin
• lyhennetystä viikkolevosta koituva kompensaatio on annettava säännölliseen viikkolepoon liitettynä – uusi sääntö ei mahdollista enää kompensaation liittämistä vuorokausilepoon
• kuljettajaa koskevat tiedot on pidettävä ajoneuvossa valvontaa varten 56 päivän ajalta
• komission on viimeistään kahden vuoden kuluttua uusittujen säädösten voimaantulosta arvioitava ja raportoitava parlamentille sekä neuvostolle, onko linja-autojen tilausliikenteelle laadittava omia räätälöityjä erityissääntöjä (joustoja)

Teksti: TOMI OLLI