Lempäälästä lähti lokakuun 4. päivä tien päälle Suomen ensimmäinen täyssähköinen HCT-yhdistelmä. Sillä ajetaan tästä eteenpäin joka arki-ilta ja -yö kappaletavarakuljetuksia Lempäälän ja Vantaan välillä. Päiväsaikaan tämä pitkä yhdistelmä toimii jakeluliikenteessä Tampereen seudulla.
Vakituisessa kappaletavara-ajossa kyseinen yhdistelmä saattaa olla toistaiseksi ainutlaatuinen jopa koko Euroopassa. DB Schenker -logistiikkafirman hankkima Volvo FH 62T Electric -vetoauto täydentyy HCT-yhdistelmäksi kahdella puoliperävaunulla. Päiväsaikaan sillä ajettaneen jakeluliikenteessä joskus lyhyempänäkin versiona.
– DB Schenker aikoo olla globaalisti hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Tämä hankinta on meille yksi askel tuon tavoitteen täyttämisessä, DB Schenkerin maaliikennetoiminnasta vastaava johtaja Harald Knaapinen kertoi juuri ennen kuin täyssähkö-Volvo suuntasi terminaalista moottoritielle.
– Lähipäästöjä tällaisesta yhdistelmästä ei synny lainkaan, painotti DB Schenkerin kalustopäällikkö Janne Nummelin.
Kuljettajaksi neitsytmatkalle lähti Eero Saarinen. Hänellä on neljän vuoden kokemus HCT-yhdistelmillä ajamisesta, mutta täyssähköversiolla mies oli ehtinyt heittää vain pienen testilenkin Lempäälässä työnantajansa terminaalin läheisyydessä.
– Odottavaisena lähden ensikeikalle. Toki on jännitystäkin ilmassa, lähinnä latausasioiden suhteen, mutta eiköhän kaikki mene hyvin. Yhdistelmä vaikuttaa kaikin puolin hyvältä ja hiljaiselta, Saarinen sanaili.
– Sehän on niin hiljainen, että täytyy laittaa radio päälle, etteivät omat ajatukset häiritse, vitsaili Nummelin.
Lataukseen liittyvät seikatkin tuntuisivat testausten perusteella olevan järjestyksessä. Sopiva Neste Lataus -sähkölatauspiste asennettiin Lempäälän terminaalille taannoin. Saarinen sai lähteä täyteen ladatulla menijällä kohti Vantaata. Ensin vailla kuormaa, mutta paluumatkaksi oli jo tiedossa täysi lasti.
Sähkö-HCT ottaa kuuteen akkuunsa virtaa kerran päivässä parin tunnin ajan Vantaalla ja kahdesti päivässä Lempäälässä. Optimistisin arvio toimintasäteestä yhdellä latauksella on jopa 300 kilometrin luokkaa, mutta käytännössä siitä jäädään.
– Kesäkelillä 170 kilometriä menee helposti, Volvo Finland AB:n myyntijohtaja Veli Pusa mainitsi pitkän ja päästöttömän ajoneuvon ensimmäistä työmatkaa edeltäneessä tiedotustilaisuudessa.
Noin 150 kilometrin matkalla Lempäälän ja Vantaan terminaalien välillä ei siis pitäisi syntyä virran riittävyyden suhteen minkäänlaisia ongelmia. Jos yllätyksiä tulee, matkalta löytyvät sopivat latauspisteet ainakin Riihimäeltä ja Hämeenlinnasta.
Viinikkalan terminaaliin rakennettu sähkölatausjärjestelmä on Suomen logistiikka-alalla poikkeuksellinen. Latauslaitteiston kokonaisteho on noin 1000 kW. Pilotoitavaa latausjärjestelmää voidaan hyödyntää Volvo FH Electricin lisäksi paikallisen sähköisen jakelukaluston lataamiseen. Latausinvestoinnin arvo on noin puoli miljoonaa euroa.
Uudenkarhea HCT-yhdistelmä ei yllä aivan samaan hyötykuormakapasiteettiin kuin perinteinen diesel-moottorilla varustettu pitkä menijä. Sähkö-Volvon akut näet painavat parisen tuhatta kiloa, ja 700 millimetriä normaalia pidempi akseliväli asettaa myös omat rajoituksensa. Suurin sallittu kokonaismassa yhdistelmällä on 68 tonnia.
Diesel-versioon verrattuna yhdistelmän hankintahinta on noin kaksinkertainen. Käyttökustannukset ovat kuitenkin varsin runsaasti alemmat kuin diesel-yhdistelmällä.
– Tällä ajetaan noin 150 000 kilometriä vuodessa. Sillä käyttömäärällä liikennöinti muodostuu varmasti kannattavaksi. Kyseessä on kuitenkin vasta pilottihanke. Päätöksiä samanlaisen lisäkaluston hankinnasta teemme ehkä vuoden päästä, Knaapinen arveli.
Täyssähköisiä jakeluautoja DB Schenkerillä on Suomessa jo useita. Lisää tulee ensi keväänä.
Fakta: Volvo FH 6x2T Electric
- Akusto: 6 kpl, nimelliskapasiteetti 540 kWh
- Voimansiirto: 490 kW, I-Shift
- Akseliväli: 3900 mm
- Yhdistelmän pituus: 33 m
- Suurin sallittu massa tieliikenteessä: 68 tonnia
- Autossa kattava paketti turvavarusteita, esim. Volvo Dynamic Steering -ohjaus, sivutörmäys- ja kaistanvahtiavustin, mukautuva vakionopeudensäädin ja kuljettajan vireystilan valvonta.
Teksti ja kuvat Kari Saarinen, Raskassarja-lehti