AVI tarkasti 200 kuljetusyritystä

Ulkomaisten bussiyhtiöiden toiminta kiinnitti tarkastajien huomion, mutta niiden valvonta on hankalaa.

Teksti TIMO REHTONEN

AVI teki viime vuonna valtakunnallisesti noin 1 800 tilaajavastuutarkastusta, joista noin 200 koski kuljetusalaa.  Näiden 200 yrityksen joukosta laiminlyöntimaksuja määrättiin noin 6 prosentille.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Reima Lehtola sanoo, että paljon kuljetusalalla keskustelua aiheuttaneeseen laittomaan kabotaasiin ei tilaajavastuulakitarkastuksissa juurikaan törmätä.
– Ulkomaisten yritysten suorittamiin Suomen sisäisiin kuljetuksiin pyritään puuttumaan yhteistyössä Poliisin ja Tullin kanssa. Enemmänkin olemme viime aikoina kiinnittäneet huomiota turistiliikennettä harjoittavien ulkomaisten bussiyhtiöiden toimintaan.
Lehtola puhuu Suomessa toimivista ulkomaisten matkanjärjestäjien pestaamista kuljetusyrityksistä.
– Ne ovat saattaneet tuoda Suomeen oman kalustonsa ja omat työntekijänsä. Tähän olemme pyrkineet puuttumaan myös tilaajavastuulain näkökulmasta. Hankaluutena on kuitenkin se, että koska kyseessä on ulkomaalainen tilaaja, jolla ei ole henkilöstöä Suomessa, tarkastuksen tekeminen on usein haastavaa ja aikaa vievää.

Reima Lehtolan mukaan montakaan tapausta ei ole saatu vielä selvitettyä täydellisesti. Selkeitä laiminlyöntejä on kuitenkin jo kirjattu ylös.
– Silloin kun työtä tehdään Suomessa, tulee lähtökohtaisesti noudattaa suomalaisia työehtosopimuksia. Kun sekä tilaaja että sopimuskumppani ovat ulkomaisia, ei näin välttämättä aina tapahdu.

Tilaajayrityksen tulee ennen sopimuksen tekemistä pyytää sopimuskumppania toimittamaan selvitykset siitä, että se on maksanut esimerkiksi veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti. Selvityksiä ei tarvitse hankkia pienehköissä sopimuksissa.

Tilaajavastuulaissa määritellään alihankintaa tai ulkopuolista työvoimaa käyttävän yrityksen velvollisuudet ja vastuut. Vaikka laki on astunut voimaan jo 13 vuotta sitten, kaikissa yrityksissä ei olla vieläkään tietoisia sen sisällöstä. Jos yritys ei hoida velvoitteittaan, seurauksena voi olla laiminlyöntimaksu.

Tilaajavastuulaki on astunut voimaan vuonna 2007. Sen tarkoituksena on ehkäistä harmaata taloutta ja varmistaa, että kilpailu alalla on reilua sellaisille yrityksille, jotka hoitavat lakisääteiset velvoitteensa asianmukaisesti. Tällöin tilaajayrityksen tulee ennen sopimuksen tekemistä pyytää sopimuskumppania toimittamaan selvitykset siitä, että se on maksanut esimerkiksi veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti.
– Aina on tietysti toivomisen varaa tiedottamisessa, johon on kylläkin vuosittain pyritty lisäämään resursseja. Mutta kun meidän lähtökohtainen tehtävämme on tehdä valvontaa, pääresurssit kohdistetaan luonnollisesti siihen, Lehtola sanoo.

Aina kun AVI:n tarkastajatiimi saa asiallisia vinkkejä tai signaaleja tarkastuksen tarpeesta, sillä on velvoite myös sellainen tehdä.
Tilaajavastuutarkastuksia tekee AVI:ssa noin 30 hengen tiimi, josta osa on erikoistunut logistiikkaan. Tarkastajat on sijoitettu ympäri Suomea – esimerkiksi Lehtolan toimipaikka on Oulussa, josta tarkastuksia suunnataan Pohjois-Suomen alueelle.
Lehtola toteaa, että laiminlyöntien tahallisuutta tai tahattomuutta on vaikea arvioida.
– Uskomme, että yritykset haluavat noudattaa lakia silloin, kun ovat sen sisällöstä tietoisia. Tietämättömyyttä ilmenee esimerkiksi selvitysten säilytysvelvollisuudesta, joka on kaksi vuotta sopimuksen mukaisen työn päättymisestä.

Tilaajavastuutarkastuksissa selvitetään, kuinka hyvin tarkastuskohde eli tilaaja on selvittänyt sopimuskumppaniensa taustat.
– Jos sopimuskumppanin tilaajavastuuselvityksissä on puutteita tai saatujen selvitysten perusteella lakisääteisiä velvoitteita on jäänyt hoitamatta, on parempi jättää sopimus tekemättä, Lehtola toteaa.

Valvontaa tehdään sekä yrityksissä käymällä että tekemällä kirjallisia tarkastuksia. AVI toimii myös yhteistyössä eri viranomaisten kanssa muun muassa erilaisten valvontakampanjoiden aikana. Myös tietotekniikan käyttöä on pyritty lisäämään.
Jos yrityksen tilaajavastuuselvitysten hankinnassa huomataan puutteita, yritykselle annetaan vähintäänkin toimintaohjeita. Kun huomataan vakavia laiminlyöntejä, yrityksellä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 2 050 – 65 000 euroa.
– Päätehtävämme ei ole kuitenkaan määrätä maksuja, vaan valvonnan kautta pyrkiä opastamaan yrityksiä toimimaan tilaajavastuulain edellyttämällä tavalla, Reima Lehtola sanoo.

Tilaajavastuulaki koskee kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä. Näin ollen tilaajavastuuselvitykset tulee hankkia myös sellaisilta ulkomaisilta yrityksiltä, jotka toteuttavat kuljetuksia Suomen alueella.
– Sanoisin, että aika helposti ulkomaisistakin yrityksistä selvitykset ovat saatavissa. Esimerkiksi AVI:n verkkosivuilta löytyy melko monesta maasta tietoa siitä, mihin viranomaisiin sopimuskumppanin kannattaa olla yhteydessä saadakseen vaaditut tilaajavastuuselvitykset.

Mitä tilaajan on pyydettävä ja urakoitsijan toimitettava?

  • -Selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin, sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
  • Kaupparekisteriote.
  • Selvitys verojen maksusta.
  • Todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty.
  • Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.
  • Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.
  • Todistus lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisesta (rakentamistoimintaa koskevat sopimukset).

Ulkomaisten yritysten tietojen selvitysvelvollisuus on yhtä laaja kuin kotimaisten yritysten. Tilaajavastuuselvityksiä ei tarvitse hankkia pienehköissä sopimuksissa.
(Lähde: www.tilaajavastuu.fi)

Lisätietoa tilaajavastuulaista työsuojeluhallinnon verkkosivuilla: www.tyosuojelu.fi/tilaajavastuu