Aurauskalustossa selkeitä eroja kaupunkien välillä

Espoon ja Tampereen konekanta jättää Turun ja Oulun taakseen.

Tiehöylä Seinäjoella Louhenkadulla.

Raskassarja-lehden viidelle kaupungille tekemän kyselyn perusteella Espoossa ja Tampereella väylien puhtaana pidosta huolehtii noin 130 erilaista aurauksessa ja lumen siirrossa tarvittavaa ajoneuvoa. Turussa vastaava määrä on vain noin 90, Oulussa 80 ja Seinäjoella 50. Erikoisuutena   Turussa on noin 30 hengen lapiopartio.

Kilometrimääräisesti eniten operoitavaa on kaluston valossa hieman yllättäen Oululla, noin 1 850 kilometriä. Kakkosena kilometritilastossa on Espoo, noin 1 800 kilometriä, kolmosena Tampere noin 1 430 kilometriä ja nelosena Turku noin 1 350 kilometriä. Turun osalta aurauskaluston määrä on kilometreihin suhteutettuna selkeästi pienempi kuin alle sadasta kilometristä enemmän huolehtivalla Tampereella. Vähinten aurattavaa on Seinäjoen ja Nurmon alueella, noin 765 kilometriä, mikä täsmää hyvin kalustomäärään.

Kaupunkien edustajille esitettiin seuraavat kulkuväylien talvikunnossapitoon liittyvät kysymykset.

  1. Millainen aurauskalusto on kaupungilla käytössä määrällisesti? A. Kaupungin oma / kaupungin omistaman yrityksen kalusto, B. Alihankintana tänä vuonna käytetty kalusto, eli urakoitsijoiden kalusto?
  2. Onko alueellanne riittävästi talvikunnossapitoa tarjoavia urakoitsijoita?
  3. Paljonko teillä on aurattavaa kilometrimääräisesti?
  4. Onko määrässä tapahtunut muutosta suhteessa viime vuosiin?
  5. Onko ajoneuvoille jouduttu antamaan normaalia enemmän siirtokehotuksia?
  6. Onko jo tähän astinen lumentulo aiheuttanut paineita auraukseen varatun euromäärän suhteen?
  7. Onko ihmisiltä tullut tänä talvena palautetta aurauksen suhteen? Millaista se on ollut?

Espoo

 Leo Salo, Espoon kaupungin va. katutuotantopäällikkö

  1. Omaa kalustoa on 76 yksikköä, joista neljäkymmentä on koneita, pääasiassa pyöräkuormaajia, kuorma-autoja on 36. Yksityisiä koneita on kahdeksantoista, pääasiassa traktoreita, kolmetoista kuorma-autoa sekä kahdeksan pysäkkiautoa. Lisäksi urakka-alueella kolme kuorma-autoa ja yksitoista konetta, pääasiassa traktoreita.
  2. Urakoitsijoiden määrä on ollut riittävä.
  3. Aurattavia katukilometrejä on yli 1800.
  4. Espoo kasvaa, joten katuverkkoa tulee koko ajan lisää.
  5. Siirtokehotuksia on jouduttu antamaan aiempaa enemmän.
  6. Lumentulo on luonut painetta budjettiin, aika näyttää miten tilanne kehittyy.
  7. Palautteet koskevat yleensä sitä, ettei omaa kotikatua ole aurattu heti sateen päättymisen jälkeen.

Oulu

 Risto Mattila, Oulun kaupungin kunnossapitopäällikkö. 

  1. Kaupungilla on noin kolmekymmentä aurauskalustoyksikköä, johon kuuluu kymmenkunta kolme- tai neliakselista kuorma-autoa varustettuna alusterillä ja lumiauroilla, kolme tiehöylää sekä useita erikokoisia pyöräkuormaajia varustettuna lumiauroilla ja kauhoilla. Lisäksi alue- ja aliurakoitsijoilla noin viisikymmentä yksikköä erilaista kalustoa.
  2. Alueella on riittävästi urakoitsijoita, markkinat toimivat hyvin. Esimerkiksi viime keväänä kilpailutettuun Oulun seudun pääpyöräilyreittien talvihoitourakkaan vuosille 2020–2024 saimme kolmetoista tarjousta. Mukana oli suuria pörssiyhtiöitä sekä pk-yrityksiä.
  3. Kunnossapidossa on yhteensä noin 1 850 kilometriä, josta ajoratoja noin 1 000 kilometriä ja pyöräteitä noin 850 kilometriä.
  4. Aurausmäärät ovat kasvaneet viime vuosina keskimäärin kolme prosenttia vuodessa.
  5. Siirtokehotuksia ei ole tarvinnut antaa normaalia enemmän. Tilanne voi muuttua, jos talvi jatkuu runsaslumisena.
  6. Oulun alueella satanut lumimäärä vastaa normaalitalvea, joten olosuhteisiin ja kustannuksiin on varauduttu.
  7. Palautteita on tullut normaali määrä. Ne koskevat usein oman kotikadun tai pyörätien aurausta, joka koetaan huonoksi, vaikka auraukset tehdään toimenpideaikojen ja -rajojen mukaisesti. Jonkin verran tulee palautetta myös tonttiliittymään auratusta lumesta, joka tontin omistajan tulee siirtää pois.

 Tampere

Kimmo Myllynen, Tampereen kaupungin infrahallintapäällikkö.

  1. Kaupungin katu- ja muita yleisiä alueita hoitaa yhteensä noin 130 koneyksikköä, josta noin puolet on kaupungin omistaman yrityksen, Tampereen Infra Oy:n kalustoa ja noin puolet alihankkijoiden kalustoa. Eriteltynä kalustosta noin sata kappaletta on erilaista traktorikalustoa ja loput raskasta kalustoa kuten kuorma-autoja sekä tiekarhuja.
  2. Tilanne on Tampereen seudulla yleisesti ottaen kohtuullinen, joskin raskasta kalustoa kuten esimerkiksi tiekarhuja on saatavilla rajallisesti.
  3. Katuja on noin 730 kilometriä ja kevytväyliä reilut 700 kilometriä.
  4. Kaupunki laajenee noin prosentin vuositahtia, eli esimerkiksi katuja tulee vuosittain lisää tyypillisesti 5-10 ajoratakilometriä.
  5. Lähisiirtojen määrä mukailee tyypillistä lumista talvea, eli arvio on noin 600 siirtoa/talvikausi.
  6. Vielä määrärahan suhteen ei ole ylityspainetta. On kuitenkin todettava, että lumitilat ovat täyttyneet ja mahdolliset lisäsateet aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia, kun lunta joudutaan kuljettamaan lumenvastaanottopaikoille.
  7. Tammikuussa on tullut alati muuttuvien olosuhteiden myötä tavanomaista enemmän palautetta. Määrä saattaakin olla tyypilliseen talveen nähden moninkertainen. Palautteet koskevat muun muassa kaventuneita liikennöintialueita, toimenpiteiden vasteaikaa sekä lumikasojen sijoittelua.

Turku

Mari Helin, Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala, kunnossapitopäällikkö.

  1. Turun kaupungilla ei ole omaa tuotantoa, kaikki alueet on kilpailutettu. Turussa on viisi alueurakka-aluetta. Kokonaiskaluston määrä: pyöräkuormaajia / kiinteistötraktoreita 24, traktoreita 19, tiehöyliä neljä, kuorma-autoja muun muassa lumenajoon 16, tienhoitoautoja auraukseen ja hiekoitukseen erikoisvarusteluin16, kaivinkoneita / kuormaajia seitsemän, traktoreita lumilingolla neljä sekä lapiopartioissa noin kolmekymmentä henkilöä.
  2. Kyllä.
  3. Ajoratoja noin 700 kilometriä, kevyenliikenteen väyliä noin 350 kilometriä ja jalkakäytäviä noin 300 kilometriä, joista osa kiinteistöjen vastuulla.
  4. Vuosittaiset muutokset ovat varsin pieniä, laadullisia muutoksia on tehty talvipyöräilyreitteihin liittyen. Tällä hetkellä Turussa on harjasuolareittiä kaksitoista kilometriä ja tehostettua talvihoitoreittiä eli harjaus+hiekoitus kaksikymmentä kilometriä.
  5. Siirtokehotukset on otettu käyttöön 27.1. Helmikuun alkupuolella oli vain kymmenkunta autoa jouduttu siirtämään, eli tiedotus ja ilmainen tekstiviestipalvelu näyttäisi toimivan.
  6. Suurimmat kustannukset syntyvät lumen kuormauksesta ja kuljetuksista. Näistä tämänhetkinen (helmikuun alku 2021) karkea arvio näyttää noin miljoonan euron ylimääräistä kustannusta.
  7. Saimme kaupungin palautekanavaan 11.1-2.2. kunnossapitoon liittyviä palautteita noin 3 600 kappaletta. Pääsääntöisesti suurinta harmia aiheuttaa 3. katuluokan, kotikatujen talvikunnossapito. Palautteiden määrä on kuitenkin vähentynyt saatuamme lumipyryn jälkisiivoukset hanskaan.

Seinäjoki

Jarno Aaltonen, Seinäjoen kaupungin kunnossapitomestari. Vastaukset koskevat Seinäjoen ja Nurmon aluetta. koska Ylistarossa ja Peräseinäjoella ovat omat mestarit hoitamassa alueita.

  1. Liikkeellä noin viisikymmentä konetta. Omia koneita on lumenaurauksessa käytössä yhdeksän, joista kaksi on tiehöyliä, viisi kuorma-autoa, taajamatraktori sekä traktori. Urakoitsijoilta on käytössä kuusi tiehöylää ja loput traktoreita ja pyöräkuormaajia.
  2. Kyllä on ollut, ainakin tähän mennessä.
  3. Kunnossapidettäviä yksityisteitä on noin 65 kilometriä, katuja noin 450 kilometriä sekä kevyenliikenteenväyliä noin 250 kilometriä.
  4. Seinäjoella asuinalueet ja teollisuusalueet laajenevat nopeassa tahdissa ja hoitoon tulee alueita kasvavassa määrin.
  5. Kehotusten määrät nousivat jo viime vuonna verrattuna vuoteen 2019. Sama tahti jatkuu edelleen, tämä näkyy erityisesti talviaikana, kun aura-ajoneuvot joutuvat väistelemään ajoneuvoja.
  6. Alkanut vuosi on ollut runsasluminen, summa muokkautuu pitkälti sen mukaan millainen kevättalvi tulee olemaan. Ensi syksy ja alkutalvi on myös hoidettava tämän vuoden budjetilla. Emme ole vielä suuremmin huolissamme, aika kuitenkin näyttää mitä tapahtuu.
  7. Kyllä. Kun lunta on pitkästä aikaa satanut runsaammin, niin se aiheuttaa palautevyöryjä. Palautteet ovat harvemmin positiivisia, mutta pyrimme poimimaan niistä avainasiat tehden tarkistuksia ja korjauksia niiden pohjalta. Neuvojia näihin hommiin riittää aina jälkikäteen, me vain joudumme tekemään päätökset kunnossapitotarpeista tuleviin ennusteisiin pohjautuen.

 Teksti ja kuvat Tomi Olli