Ammattipätevyyskurssi ei enää olisi pakollinen

Ministeriön ehdotuksen mukaan ammattipätevyyden voisi osoittaa pelkällä kokeella.

Ministeriön ehdotus antaa vaihtoehdon kursseilla istumiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle Liikennepalvelulain kolmanteen vaiheeseen liittyvät lakiehdotukset.
Tieliikenteen raskaan kaluston kuljettajien perustason ammattipätevyyden suorittamisessa ehdotetaan koulutusvaihtoehdon rinnalle kokeisiin perustuvaa vaihtoehtoa. Kokeissa mitattaisiin samaa osaamista kuin koulutusvaihtoehdossa.
Merenkulun ammattipätevyyskoulutuksista esitetään, että pelastuslaitosten, poliisin ja Tullin alukset jäävät yleisten pätevyys- ja miehitysvaatimusten ulkopuolelle, jos niillä on käytössään Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä koulutusjärjestelmä.

Postilakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että postiyritysten olisi luovutettava hallussaan olevat olennaiset postipalvelua koskevat tiedot, jos tietoja hyödynnettäisiin palveluiden kehittämiseen. Olennaisia tietoja olisivat esimerkiksi reittitiedot, postilokeroiden, postilaatikoiden ja rakennusten sijainti sekä se, mitkä rakennukset, taloudet ja laatikot kuuluvat tiettyyn postinumeroon. Muutoksella tavoitellaan kuluttajille ja yrityksille parempia ja tehokkaampia postipalveluita alan kilpailua lisäämällä. Tietojen saatavuus helpottaisi myös henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämistä.

Lakiluonnoksessa esitetään myös, että suurimpien henkilö- ja tavaraliikenteen toimijoiden tulisi laatia valmiussuunnitelma vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle. Vaatimus ei koskisi taksiliikennettä eikä pieniä henkilö- ja tavaraliikenneyrityksiä. Muutoksella tavoitellaan kuljetusjärjestelmän parempaa häiriönkestävyyttä.

Tieliikenteessä raskaalle ammattiliikenteelle ja raideliikenteelle ehdotetaan asetettavaksi paikkatietovelvoite. Ammattimaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä sekä raideliikenteessä ajoneuvon sijaintitiedon tulisi olla saatavissa. Velvoite ei koskisi taksiliikennettä. Paikantamisella mahdollistetaan uuden teknologian hyödyntäminen mm. tasoristeysturvallisuuden parantamisessa ja liikenteen ohjauksessa.

Liikennepalvelulain lisäksi lausuntoja pyydetään hallituksen esityksestä, jolla Suomi ratifioisi kansainvälisen tiekuljetussopimuksen sähköistä rahtikirjaa koskevan lisäpöytäkirjan. Liittymisen myötä sähköisen rahtikirjan käyttäminen olisi sallittua myös kansainvälisissä kuljetuksissa. Tämä parantaisi suomalaisen kuljetusalan kilpailukykyä ja sujuvoittaisi kuljetuksia.

Sähköistymistä voidaan edistää sillä, että lähettäjällä tai rahdinkuljettajalla olisi oikeus vaatia kotimaisessa kuljetuksessa sähköisen rahtikirjan käyttämistä. Sähköinen rahtikirja olisi siis ensisijainen paperiseen rahtikirjaan verrattuna. Jos sähköistä rahtikirjaa ei vaatimuksesta huolimatta pysty käyttämään, olisi kuitenkin mahdollista sopia paperisesta rahtikirjasta tai olla tekemättä rahtikirjaa. Tällaista vaatimusta ei kuitenkaan nyt ehdoteta säädettäväksi. Säännöstä ei otettu mukaan kolmesta syystä: kotimaisessa kuljetuksessa ei ylipäänsä ole pakko tehdä rahtikirjaa, sähköisen rahtikirjan tekeminen voi vielä sopivien palvelujen puuttuessa olla turhan kallista pienille yrityksille ja tässä vaiheessa keskitytään vain tekemään tarvittavat toimenpiteet lisäpöytäkirjaan liittymiseksi.

Lausuntoaika päättyy 19.6.2018.