Jätti-investoinnit ovat tuomassa töitä kuljetusalalle – huolena huonokuntoiset tiet

Teollisuus suunnittelee Suomeen historiallisen suuria investointeja, jotka lisäävät maantiekuljetusten tarvetta. Moni hanke liittyy vihreään siirtymään ja EU:n omavaraisuustavoiteisiin. Suomeen rakennetaan tuuli- ja aurinkovoimaloita, vetylaitoksia, energiaverkkoja ja -varastoja. Korkeamman jalostusasteen investointeja löytyy vihreän ammoniakin valmistuksesta, synteettisistä polttoaineista, teräs- ja betoniteollisuudesta.

Esimerkiksi Kainuussa satsataan bio- ja sellutuotantoon ja akkukemikaaleihin, Keski-Pohjanmaalla vety- ja akkuteknologioihin, Keski-Suomessa biotuotteisiin ja tekstiilikuituihin. Lapissa investoidaan energiavarastoihin, bio- ja sellutuotantoon, vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin.

Kaikki nämä hankkeet lisäävät raskaan kumipyöräliikenteen tarvetta. Merkittävästi rakentamisen aikana, ja joissakin kohteissa myös niiden valmistuttua tuotannossa. Asia käy ilmi elinkeinoelämän järjestöjen julkaisemasta selvityksestä, jonka laativat Destia ja Correct Consulting.

INVESTOINNIT JA NIIDEN MERKITYS TIEKULJETUKSILLE

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa siirtää ennakoivan infranpidon painopistettä liikennemäärien tarkastelusta toimitusketjujen ymmärtämiseen. Raportissa selvitettiinkin, missä tarvitaan raskaan liikenteen kuljetusta nyt ja tulevaisuudessa. Koska Venäjän ja Aasian tie- ja rautatiekuljetukset hiipuivat, lännen ja etelän satamien merkitys kasvoi.

– Itärajalla on uusi tilanne: se on takamaata. Kuljetusvirrat kääntyvät länteen, mikä voi lisätä poikittaisyhteyksien tarvetta, Destian projektipäällikkö Riku Huhta pohtii.

Tie- ja ratainfran toimivuus takamailta satamiin korostuu jatkossa, ja Pohjoisessa länsirajan maakuljetusten rooli kasvaa. Keskisuomalaisetkin tiet ovat tärkeitä, sillä alueen oman teollisuuden lisäksi niiden kautta kulkee Etelä- ja Pohjois-Suomen välisiä tavaravirtoja. Tämän vuoksi Keski-Suomen tieverkkoa tulee raportin mukaan arvioida laajemmasta valtakunnallisesta näkökulmasta.

Lisää väylätarpeita on herännyt myös Itämeren uudessa turvallisuustilanteessa. Suomen huoltovarmuus edellyttää toimia ulkomaankaupan vaihtoehtoisten kuljetusreittien kehittämiseksi pohjoisessa, jotta poikkeustilanteissa pystyttäisiin käyttämään Ruotsin ja Norjan tie- ja rataverkkoja sekä satamia. Tiiviimpi kytkentä NATO-maihin on tulossa tärkeämmäksi.

INVESTOINTIEN MERKITYS MAANTIELIIKENTEELLE MAAKUNNITTAIN

Raportti sisälsi myös huonoja uutisia. Suomen maantiet ovat kehnossa kunnossa teollisuuden investointien kannalta. Tarvitaan maan- ja rautateiden sekä siltojen korjausvelan systemaattinen velanhoito-ohjelma ja lisää rahaa.

– Kolme neljäsosaa raskaasta liikenteestä ajetaan valta- ja kantateillä, joista on huolestuttavan paljon huonokuntoisia. On myös teollisuutta, joka hyödyntää alempaa tieverkkoa. Siitä melkein 20 prosenttia on huonokuntoista. Tämä on huolestuttavaa, Huhta toteaa.

Erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa raskas kumipyöräliikenne kulki odotettua enemmän huonokuntoisilla pääteillä. Uudellamaalla jopa lähes viidesosa ajoista tehtiin kehnoilla väylillä.

Parhaat oltavat olivat Pohjois-Karjalassa liikkuvilla kuorma-autoilijoilla, jotka ajoivat 70 prosenttia kuormistaan hyväkuntoisilla pääteillä.

Suomen teiden ja ratojen palvelukykyä koskevan raportin ovat teettäneet Elinkeinoelämän keskusliitto ry EK, Infra ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Yrittäjät ry. Raportti sisältää maakuntatason vertailutiedot teiden ja ratojen kunnosta ja kapasiteetista.

Linkki raporttiin:

https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/10/Maakuntien_vaylaraportti.pdf