Petri Laitinen: Venäjä-pakotteet kurittavat erityisesti suomalaista kuljetusyrittäjää

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet logistiikan merkityksen maailman taloudelle. Merkitys on näyttäytynyt sitä kautta, että kriisit ovat heikentäneet logististen ketjujen toimivuutta. Maaliskuussa Keskuskauppakamari ja Metsäteollisuus ry järjestivät katsauksen muuttuneeseen logistiikkatilanteeseen.
– Nyt kun Venäjä sulkeutuu ja Venäjän kauppa tyrehtyy, suurimpana huolena on pankkisektori ja maksuliikenne, ja seuraavana rahdin kuljettamiseen ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät haasteet, linjasi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi viitaten vientikyselyn tuloksiin.

Erityisen haasteelliseksi tilanteen tekee Euroopassa pahentunut kuljettajapula. Monet EU-yritykset ovat työllistäneet ukrainalaisia, jotka lähtivät puolustamaan kotimaataan Venäjää vastaan. Euroopan tieliikennemarkkinoissa on tosin ollut haasteita kuljettajapulan johdosta ilman Venäjän ja Ukrainan kriisiäkin, huomautti Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n toimitusjohtaja Petri Laitinen.
– Merkittävä vaikutus logistiikka-alaan on ollut polttoaineen hinnan nousulla. Se kurittaa ensimmäisenä polttoainepumpulla tankkaavia kuljetusliikkeitä. Kustannukset siirtyvät viiveellä kuljetusasiakkaiden maksettavaksi.

Suomalaista kuljetusyrittäjää Venäjä-pakotteet kurittavat erityisesti polttoaineiden hinnan nousun kautta. Laitisen käsitys on se, että valtaosa Venäjän ja Suomen välisestä tavaraliikenteestä operoitiin pääasiassa venäläisellä kalustolla ja kuljettajilla jo ennen Ukrainan sotaa. Asetelma tuskin tulee kääntymään.
– En usko, että kovin moni suomalainen kuljettaja haluaisi enää ajaa Suomi-Venäjä-liikennettä. Monet länsimaiset yritykset ovat vetäytyneet tai vetäytymässä Venäjältä, ja rahtia on vähemmän. Sen sijaan EU-liikenteen kuljettajapula voi avata suomalaisille mahdollisuuksia sillä suunnalla, Laitinen pohtii.

Vaikka suomalaiset huolitsijat ovat lopettaneet kaikki vienti- ja tuontikuljetuspalvelut Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan suuntaan, liikkuu Suomen ja Venäjän välillä edelleen runsaasti ei-pakotteiden alaisia tuotteita. Etukäteen maksetut rahdit toimitetaan toistaiseksi normaalisti. Kun raha liikkuu, tavara liikkuu.
Mutta mitä lopuille tehdään? Reititetäänkö kuljetukset uudelleen, puretaanko tavaraa varastoihin? Miten yritykset voivat turvata saatavansa Venäjältä? Näitä kysymyksiä esitti Greencarrier Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timgren, joka avasi samalla Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomen konttikuljetuksiin.
– Viime viikkoina raha liikkui vielä jotenkin, mutta nyt venäläisten asiakkaiden maksukyky on erittäin heikko. Rahaliikenne hiljenee koko ajan. Näin nopeat ja laajat pakotteet, ja niiden vaikutus logistisiin ketjuihin tuli täytenä yllätyksenä. Jos ei raha liiku, ei tavarakaan liiku.

Logistiikka-ala on ollut häiriötilanteessa yli kaksi vuotta. Nykytilanne vaatii toimitusketjurakenteiden uudelleenarviointia aina raaka-aineiden hankinnasta asiakassuhteisiin sekä logistiikkaratkaisuihin asti. Myös ympäristönäkökulma tulee huomioida. Näin ajattelee Finnair Cargon varapresidentti Fredrik Wildtgrube.
– Viime aikojen häiriötilanteet, ja jopa katkokset johtavat siihen, että toimitusvarmuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Kasvavat energiakustannukset vaikuttavat toimitusketjurakennearviointiin logistiikan aloilla. Poikkeustilanteessa yllätyksellisyyttä voidaan vähentää yhteistyön avulla.

Yhteistyön merkitys korostui puheenvuoroissa kautta linjan – eikä syyttä, sillä käsillä on edelleen kaksi yhteistä kriisiä: pandemia ja sota. Ne muodostavat merkittävän hidasteen logistiikkaketjujen toimivuudelle.
– Pandemialla ja sodalla on massiiviset vaikutukset logistiikkaketjuihin. Väitän, että normaalimpaan tilanteeseen pääseminen vie useita kuukausia. Tässä ajassa yhteistyö eri viranomaisten ja toimijoiden kesken on äärimmäisen tärkeää, Timgren summaa.

Teksti: Maria Paldanius Kuva: Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry