18.08.2021
Raskaan liikenteen taukopaikoista pääkaupunkiseudulla on jo vuosia ollut huutava pula. Ratkaisuja tilanteeseen on etsitty pitkään, mutta jokainen hanke on vuorollaan kaatunut.
Vantaalla toimivalta yrittäjältä Jarno Kankaalta löytyisi tarkoitukseen sopiva alue aivan Kehä kolmosen kupeesta. Alue on alun perinkin kaavoitettu pysäköintikäyttöön, sillä se sijaitsee lähellä Vantaan moottoriratoja.
– Suuret logistiikka-alan toimijat ovat sanoneet, että sijainti tässä Katriinantiellä ei voisi keskeisempi. Tähän tulee suoraan yksi liittymä Kehä kolmoselta. Ainoa miinus on neljän kilometrin etäisyys liittymästä, mutta se on pelkkää suoraa tietä. Toisessa päässä on Lahdentie ja toisessa Turuntie. Olemme siis keskellä ihan kaikkea, Kangas sanoo.
Noin seitsemän vuotta sitten Kangas vuokrasi 41 500 neliön kokoisen tontin Vantaan kaupungilta ja perusti Lentopysäköinti -nimisen pysäköintialueen lentomatkustajille. Hän toteutti suuren urakan, jotta sai savisen joutomaan muutettua toimivaksi pysäköintialueeksi.
– Tänne kipattiin toimestamme yli tuhat kuormaa tavaraa, tehtiin valaistukset, vedettiin sähköt ja aidattiin alue, mies luettelee.
Kuuden vuoden aikana alue saavutti hyvän tunnettuuden lentomatkustajien keskuudessa. Bussikyyti vei ja toi asiakkaita kukkulan takana sijaitsevalle lentokentälle ja homma alkoi alkuvaikeuksien jälkeen pyörimään hienosti. Sitten tuli maaliskuu 2020 ja korona pysäytti lentoliikenteen. Samalla pysähtyi Kankaan bisnes.
– Siinä pyöri niin suuret kustannukset, että oli aivan pakko laittaa luukut kiinni kokonaan.
Vuosien saatossa Kangas oli pistänyt merkille valtaisan rekkaliikenteen lähialueella. Samalla hänelle oli valjennut, ettei niille löydy mistään pääkaupunkiseudulta kunnollista pysäköintialuetta.
– Keksin, että pienillä muutoksilla tämän paikan saisi helposti muutettua raskaan liikenteen pysäköintipaikaksi. Tähän hiekkakentälle mahtuisi helposti noin sata rekkaa, hän maalailee.
Myös HCT-yhdistelmien pysäköinti olisi mahdollista.
– Isoimmat muutokset koskisivat alueella sijaitsevaa rakennusta. Sinne pitäisi rakentaa suihkut ja lisävessoja. Lisäksi tarkoitus olisi, että sieltä löytyisi mikroaaltouuni ruoan lämmitystä varten ja välipala-automaatti, josta saisi ostettua syötävää.
Myös jätehuolto, siivous, kulunvalvonta, kameravalvonta, kentän kunnossapito sekä auraukset talvella tulisi järjestää.
Kangas otti yhteyttä Ely-keskukseen ja kertoi, että häneltä löytyisi raskaan liikenteen pysäköintiin soveltuva alue. Sen jälkeen on alkanut pitkä prosessi ja asiaa on pyöritelty useiden tahojen käsissä Elyssä ja Väylävirastossa. Kangas odottaa edelleen vastauksia. Tosin hän ei voi odottaa enää kauaa.
– Yrityksen kassasta loppuu kohta rahat. Maksan joka kuukausi tästä vuokraa ja kuluja. Harmittaa, että ne rahat millä olisin voinut tehdä muutostyöt, ovat nyt valuneet odottamiseen.
Kangas vetää yhteen vaiheita, joita alueen muuttamiseksi raskaan liikenteen pysäköintialueeksi hän on käynyt läpi.
– Liikenneministeriöltä tuli pyyntö Väylävirastoon, että tilanne tulee kartoittaa. Todettiin, että taukopaikoille on välitön tarve. Sitten todettiin, että tarvitaan kilpailutus, mutta sitä ennen käytiin markkinavuorokeskustelua talven läpi.
Markkinavuorokeskustelun aikana kävi ilmi, että vuorokautinen yönylipysäköinnin tarve Kehä kolmosen alueella on tällä hetkellä 240 rekalle.
– Ja se kasvaa15 prosenttia joka vuosi. Alue toisi samalla myös ison helpotuksen Helsingin Sataman rekkaliikenteen pysäköintitarpeeseen.
Raklin loppuraportin valmistuttua edessä oli vielä rahoituskierros kaupunkien kanssa, jonka jälkeen Ely -keskus on valmistellut kilpailutusta viime kuukaudet. Valtio ja Helsingin seudun kunnat jakaisivat alueen vuokrauskustannukset keskenään.
– Kilpailutuksen piti olla viimeistään julkisena ennen kesälomia, mutta vieläkään ei ole kuulunut mitään. Olen saanut ristiriitaista tietoa, missä vaiheessa se on tällä hetkellä meneillään. Välillä en ole saanut ketään kiinni pitkään aikaan, Kangas harmittelee.
Alan yhdistyksistä Rahtarit ja YTL ovat vieneet aktiivisesti asiaa eteenpäin. Myös Skal on ollut alussa mukana. Ilman heitä Kangas ei usko, että asiassa oltaisiin näinkään pitkällä.
– En ymmärrä, mikä tässä voi kestää näin kauan. Kysymys on kuitenkin vain pysäköintialueen kilpailutuksesta.
Alustavissa neuvotteluissa on kaavailtu, että alueella pysäköinti tulisi olemaan ilmaista ja sisäänkäynti tapahtuisi sovelluksen tai nettisivun kautta numerokoodilla.
– Alue olisi tarkoitettu nimenomaan yönylipysäköintiin, jonka vuoksi kerralla siellä saisi viettää työlukuna 15 tuntia. Nämä yksityiskohdat tarkentuisivat lähempänä, jos kilpailutukseen saakka päästään.
Kangas ei tiedä, onko kilpailutuskierrokselle muita mahdollisia osallistujia.
– Vaikka joltakin löytyisi tarkoitukseen sopiva tontti, sen muuttaminen pysäköintialueeksi, lupien saaminen ja kaikki muu tuskin onnistuisi määräajassa, mutta enhän minä voi tietää, eikä ole minun käsissä, vaikka jostakin sellainen löytyisikin. Tästä Kehä kolmoselta ei kyllä tule mieleen ketään riittävän kokoista paikkaa.
Yrittäjä kokee olevansa tällä hetkellä pattitilanteessa.
– Nyt vain odottelemme edelleen, emmekä sinä aikana voi tehdä mitään. Kun jonakin päivänä taas matkustaminen alkaa, meidän täytyy olla varmoja, mitä me teemme. Jos palaamme henkilöautopysäköintiin, sitten se juna meni raskaalta liikenteeltä.
Toisinaan on ollut hiuskarvan varassa, ettei Kangas ole solminut sopimusta yksittäisten isojen kuljetusliikkeiden kanssa alueesta. Lähitulevaisuus näyttää, missä tarkoituksessa alue tulee jatkamaan.
– En enää osaa sanoa, kuinka kauan pystyn lisää vielä odottamaan, jos nyt elokuussa ei ala tapahtumaan mitään. Olen maaliskuusta saakka kuunnellut, että kohta ja kohta. Olemme edelleen samassa tilanteessa. Jokainen kuukausi tyhjänä maksaa minulle rahaa, joka ohjaa kaikkea.
Kangas ei kuitenkaan haluaisi tässä kohtaa kuitenkaan luovuttaakaan, sillä 16 kuukauden aikana on käytetty paljon kallista aikaa raskaan kaluston pysäköintipaikan suunnitteluun.
Teksti ja kuva SANNA SARENIUS