21.06.2021
ELY-keskusten siltainsinöörit listasivat valtion teiden törmätyimmät sillat, joihin raskas liikenne on useimmiten osunut. Tarkkaa tilastotietoa osumista ei ole kenelläkään, mutta ainakin näiden siltojen luona kannattaa olla tarkkana.
Ritamäen silta, Lapua
– Ritamäen siltaa päin on ajettu niin kauan kuin olen ollut tiemestarina eli 90-luvun alusta asti. Yksi pahimmista onnettomuuksista tapahtui 15 vuotta sitten. Silloin eräs kuljettaja ajoi tietä pitkin uudella lavetilla uutta kaivinkonetta. Ilmeisesti ajettiin vanhasta muistista vanhan auton mitoilla, sillä sekä kaivuri että lavetti hajosivat törmäyksessä, siltainsinööri Jukka Ylimäki kertoo.
Kun ajaa valtatie 19:ää pohjoisesta etelään, Ritamäen silta on ensimmäinen eritasosilta, joka tulee vastaan. Ylimäki arvelee, että se vaikuttaa osaltaan siihen, että siltaan törmätään.
Moision risteyssilta, Turku
– On helppo sanoa, mikä on Varsinais-Suomessa törmätyin valtion silta. Se on Moision risteyssilta, joka on matalampi kuin muut alueen sillat. Aikojen saatossa sen alta kulkeva Valtatie 9:n on päällystetty ja tasattu useaan kertaan. Samaan aikaan kuorma-autojen korkeudet nousivat. Pelivaraa ei paljon ole, jos tiessä on polanteita tai jos on jäänyt kuormasta pressu löysälle, siltainsinööri Jari Nikki sanoo.
Varsinais-Suomen ELY-keskus arvioikin Moision risteyssillan olevan turvallisuusriski ja suunnitteli sillan purkamista.
Hannuksen risteyssilta, Vantaa
Ylästöntien yläpuolella hurisee vilkas Tuusulanväylä, mutta myös sillan alta kuuluu toisinaan meteliä.
– Jakeluautot törmäilevät siltaan, mutta rekkaliikennettä siitä ei paljon kulje. Alikulku on 3,4 metriä korkea, Uudenmaan ELY-keskuksen siltainsinööri Juha Noeskoski muistuttaa.
Myös vieressä oleva Rehtorinsilta on samanlainen ongelmakohta.
– Siltojen korkeudet on kyllä merkitty, enkä ole ihan varma, mistä törmäily johtuu. Olisiko niin, että nykyään kuljettajat eivät aina aja samaa autoa eikä kiireessä tule varmistettua, mikä on ajoneuvon korkeus, Noeskoski pohtii.
Tommin silta, Rovaniemi
Lapissa ei siltainsinööri Jaakko Myllylän mielestä ole montaa ongelmasiltaa. Kaupungin silloista hän nimeää Tommin sillan. Se kulkee Nelostien yli ja alkaa linja-autoaseman viereltä.
– Siihen törmätään silloin tällöin. Myös Ylläksen hiihtoylikäytävistä on korjattu jonkun verran puupalkkeja. Joskus puutavara-autoissa joku pölli saattaa jäädä korkeammalle, mutta ei niistä ole tullut hirveän paljon vaurioita, Myllylä pohtii.
Useimmiten törmäykset johtuvat inhimillisistä virheistä: pääsääntöisesti koukku tai nostopuomi on unohtunut ylös.
Rautatiesilta, Jyväskylä
Kun Tampereelta ajaa Ysitietä pitkin kohti Jyväskylää, kuljetaan kahden rautatiesillan alitse. Niiden alle jotkut ovat jättäneet naarmujen muodossa muiston reissustaan.
– Kaistoissa on ollut alikulkurajoitteita. Nykyään raskas liikenne tietää paikan, ja harvemmin enää tulee soittoja. Sillat on vastikään korjattu, siltainsinööri Jari Mikkonen kertoo.
Pinsiöntien rautatiesilta, Nokia
Kuorma-autot ovat törmänneet rautatiesiltaan Nokialla parin vuoden aikana ainakin kolmesti. Aamulehdessä 13.7.2017 epäiltiin, että yhtenä syynä saattaa olla huonosti sijoitettu liikennemerkki, joka kertoo sillan alikulkukorkeudesta. Se sijaitsee liian lähellä siltaa, ja raskaan liikenteen ajoneuvosta sen näkee vasta, kun on jo ajettu ulos kiertoliittymästä.
Tietyömaiden sillat
Noeskoski muistuttaa, että tietyömaiden vuoksi tutuille ajoreiteille voi tulla väliaikaisia telineitä silloille tai muita korjauksista johtuvia muutoksia vanhojen siltojen korkeuksiin.
– Tammiston risteyssillan alta jyrsimme katua työmaan ajaksi, jotta kulku helpottuisi. Siellä oli myös törmäyspuomit ja helistimet, mutta silti joku ajoi siltaa päin.
Teksti ja kuva Sari Järvinen