Tiukempaa valvontaa

Ministeriö suunnittelee lisäselvityksiä osalle VAK-kuljettajista ja yrittäjille lisää byrokratiaa.

VAK-lain esivalmistelussa on ehdotettu pakkausten ja säiliöiden rekisteröintivelvoitteen laajentamista.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki (VAK-laki) ja sen nojalla annettu lainsäädäntö on tarpeen uudistaa. VAK-laki on peräisin vuodelta 1994 ja sen jälkeen vaarallisten aineiden kuljetusten toimintaympäristö ja olosuhteet ovat muuttuneet.

Esimerkiksi varastoinnin ja tilapäisen säilytyksen välistä aikarajaa ei ole määritelty lainsäädännössä. VAK-lain 12 §:n mukaan ratapihalla, satama-alueella, lentopaikalla ja muussa terminaalissa saa kuljettaa ja tilapäisesti säilyttää vain sellaisia määriä vaarallisia aineita, ettei aineista aiheudu erityistä vaaraa. Erityinen vaara on subjektiivisesti toiminnanharjoittajan arvioitavissa ja siksi toiminnanharjoittajat eivät kaikissa tilanteissa oma-aloitteisesti rajoita ainemääriä.

Pysäköinnin, tilapäisen säilytyksen ja varastoinnin määritelmien täsmentämisen on arvioitu helpottavan valvovien viranomaisten yhteistyötä.

Henkilöturvallisuusselvitys VAK-kuljettajille?

Työ-ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvitti vuonna 2017 sääntelyn kehitys- ja uudistustarpeita rikolliseen toimintaan ja terrorismin uhkaan varautumiseksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuden näkökulmasta (TEM039:00/2017).

Työryhmä esitti suppean henkilöturvallisuusselvityksen ulottamista vaarallisten kemikaalien parissa työskenteleville kaikissa työtehtävissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö pohtiikin nyt, tulisiko VAK-kuljetuksissa ottaa käyttöön perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys.

Pakkausten ja säiliöiden rekisterivelvoite laajenisi

VAK-lain esivalmistelussa on ehdotettu pakkausten ja säiliöiden rekisteröintivelvoitteen laajentamista. Kuljetettavien painelaitteiden lisäksi rekisteröitäisiin säiliöt, joiden tilavuus on yli 450 litraa. Nykyinen velvoite koskee vain kuljetettavia painelaitteita tai kuljetuksen aikana paineettomia säiliöitä, joiden täyttämiseen tai tyhjentämiseen käytetään painetta. Tukes toimisi rekisterinpitäjänä.

Laajemman rekisteröinnin on arvioitu helpottavan valvontaa. Ehdotuksen mukaan rekisteröintivelvoitteella saataisiin säiliökannan elinkaari seurantaan esimerkiksi rakennemuutosten ja merkittävien korjausten osalta. Säiliöiden rekisteröinnistä voisi olla hyötyä mahdollisten säädösmuutosten teknistä vaikutusta VAK-kalustoon arvioitaessa, sekä kuljetustoimintaa harjoittavien yritysten talouteen tilanteissa, joissa säiliöitä koskevia määräyksiä muutetaan. Merkittävää vaaraa aiheuttavasta säiliökannasta ei ole tällä hetkellä mahdollista muodostaa luotettavaa kokonaiskuvaa.

Turvallisuusneuvonantajarekisteri suunnitteilla

Trafi teki vuonna 2016 selvityksen (Trafin julkaisuja 18/2016), jossa arvioitiin turvallisuusneuvonantajarekisterin perustamista ja sen ylläpidon vaikutuksia.

Selvityksen mukaan rekisteriä olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi valvonnassa ja onnettomuustilanteessa. Rekisteri voisi myös tehostaa turvallisuusneuvonantajien nimeämistä, koska muun muassa toiminnanharjoittajan passiivisuus nimeämisessä esitettiin sanktioitavaksi. Lisäksi ehdotettiin, että VAK-lainsäädännössä tulisi jatkossa nykyistä tarkemmin velvoittaa muitakin viranomaisia kuin poliisia turvallisuusneuvonantajatoiminnan valvontaan. Turvallisuusneuvonantajille ehdotettiin myös velvollisuutta tehdä toiminnastaan vuosiraportti viranomaisille.

Rekisteri olisi riippuvainen useiden eri järjestelmien yhteistoiminnasta. Rekisterin perustamisen kustannusten on arvoitu olevan noin 100 000 euroa.

Lausuntoja voi antaa netissä

Ministeriö ilmoittaa tavoitteekseen parantaa liikenneturvallisuutta, vaikuttaa myönteisesti ympäristön tilaan ja mahdollistaa liiketoimintaa. Uudistuksessa otetaan huomioon myös liikenteen automaatio- ja digitalisaatiokehitys.

Uudistustyön ensimmäisessä vaiheessa ministeriö on lähettänyt arviomuistioluonnoksen lausuntokierrokselle. Lausuntojen antaminen on mahdollista osoitteessa lausuntopalvelu.fi 8.2.2019 saakka.

Tavoitteena on, että lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle loppuvuodesta 2019 ja eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2020.