Ministeriö muutti HCT-asetusehdotusta

Palautteiden vuoksi laite- ja varustevaatimukset lieventyivät sekä kääntyvyysvaatimus ja siltasääntö muuttuivat.

Normaalia pitempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia (High Capacity Transport) on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien Trafin myöntämillä poikkeusluvilla.  Kuva VV-auto Group/MAN

Liikenne- ja viestintäministeriön asetusehdotus nykyistä pidempien ajoneuvoyhdistelmien käytöstä tieliikenteessä oli lausuntokierroksella 12.3 – 17.4.2018. Ehdotuksesta saatiin 45 lausuntoa.

Palautteen perusteella asetusehdotuksen 17 §:n säännöstä muutettiin seuraavasti:

– Yli 28 metriä pitkässä ajoneuvoyhdistelmässä, jossa vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 25 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vaaditaan liukkaalla kelillä aina hiekoitin tai ketjuheitin ajoneuvon liikkeellelähtökyvyn parantamiseksi eikä vaatimusta voitaisi korvata vetävien akseleiden nastarenkain. Hiekoitinta tai ketjuheitintä ei vaadittaisi, jos vetoajoneuvossa olisi niin sanottu hydraulinen etuveto liikkeellelähtökyvyn parantamiseksi.

– Kuorma-auton ja puoliperävaunuyhdistelmän kokonaispituutta on jatkovalmistelussa muutettu 23 metriin ja puoliperävaunun suurimmaksi sallituksi mitaksi perävaunun vetotapin pystyakselista perävaunun takimmaiseen osaan 18 metriin.

– Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän massaa on muutettu 44 tonnista 50 tonniin, joka on myös Ruotsissa ja Norjassa yleisesti käytössä oleva auton ja keskiakseliperävaunun massa.

– Perävaunun niin sanottua siltasääntöä on päätetty muuttaa vastaamaan viisiakselisen auton siltasääntöä. Ennen vuotta 2019 käyttöönotetuille perävaunuille annettaisiin kuitenkin siltasäännön osalta viiden vuoden siirtymäaika.

– Jatkovalmistelussa on päädytty muuttamaan auton ja yhden tai useamman perävaunun yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän ja yli 16,50 metriä pitkä auton ja puoliperävaunun yhdistelmän kääntyvyysvaatimusta siten, että takakulman sivusiirtymän ollessa alle 0,8 metriä sallittaisiin yhdistelmältä 4,00 metriä suurempi oikaisu kääntöympyrän keskipisteestä. Yhdistelmän sisäsivu saisi kulkea sen verran 4 metriä lähempänä kääntöympyrän keskipistettä, kuin minkä verran perävaunun takakulman sivusiirtymä alittaa 0,8 metriä. Yhdistelmän sisäsivun tulisi kuitenkin kulkea tällöin vähintään 3,7 metrin säteellä ympyrän keskipisteestä. Kääntyvyysvaatimus on pyritty määrittelemään sellaiseksi, että sen puitteissa voidaan rakentaa monipuolisesti yhdistelmiä, joissa painojakauma, stabiliteetti ja kääntyvyys ovat tasapainossa. Kääntyvyysvaatimusta ei ole voitu määritellä kokeilussa mukana olleiden ajoneuvojen mukaiseksi, koska kokeilussa käytössä olleet ajoneuvot ovat pääsääntöisesti saaneet kulkea vain erikseen määritellyillä reiteillä, jolloin esimerkiksi liittymien mitoitus on voitu ottaa huomioon luvan mukaista liikennöintireittiä määriteltäessä.
Liikenneturvallisuusnäkökulma on pyritty huomioimaan edellyttämällä kuljetuksen suorittajaa ja kuljettajaa varmistumaan etukäteen siitä, että yhdistelmä mahtuu kulkemaan turvallisesti reitillä olevissa liittymissä ja risteyksissä.  Tienpitäjällä olevaa tietoa pitkille ajoneuvoyhdistelmille ahtaista liittymistä ja risteyksistä voidaan jakaa digitaalisissa liikennetiedon palveluissa.

– Lausuntopalautteen perusteella auton ja perävaunun kytkemistä koskevia pitkiltä yhdistelmiltä vaadittavia teknisiä lisävaatimuksia on muutettu siten, että vain yli 20,00 metriä pitkässä kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä sekä muussa yli 28,00 metriä pitkässä ajoneuvoyhdistelmässä tulisi olla epäsuoran näkemisen laitteet yhdistelmän sivujen näkemiseen tiukassa käännöksessä, vetoauton kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ja kaistavahtijärjestelmä, elektroninen ajonvakautusjärjestelmä ja sähköohjatut jarrut kaikissa yhdistelmän ajoneuvoissa.  Lisäksi kuljettajalla tulisi olla käytössä tieto kullekin yksittäiselle akselille ja telille kohdistuvasta massasta, mikä tulisi ensisijaisesti toteuttaa ilmajousitietojen perusteella. Vetoajoneuvon etuakselin osalta tieto sille kohdistuvasta massasta tulisi olla kuitenkin vain, jos akseli on ilmajousitettu. Kehittynyttä hätäjarrutusjärjestelmää, kaistavahtijärjestelmää ja elektronista ajonvakautusjärjestelmää ei edellytettäisi neli- tai useampiaskeliselta autolta eikä N3G –luokan ajoneuvolta.

– Vähintään neliakselisen enintään 30 tonnin massaisen perävaunun ääriakselivälin vähimmäismittavaatimusta on muutettu 4,7 metriin ja vähintään viisiakselisen enintään 36 tonnin massaisen perävaunun ääriakselivälin vähimmäismittavaatimusta 6,7 metriin, koska lyhyempi teli helpottaa ajoneuvon kääntymistä erityisesti epätasaisessa maastossa ja ahtailla lastaus- ja purkupaikoilla.

– Uusien pidempien yhdistelmien tavarankuljetusta on päätetty rajata siten, että kuorma saisi ulottua ajoneuvon takana enintään yhden metrin ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.

– Lausuntokierroksen jälkeen asetusehdotukseen on vielä päätetty muuttaa ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja massoja siten, että vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävässä yhdistelmässä massa saisi olla säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta, kuitenkin enintään yksi tonni.

Näitä ei muutettu

Eräissä lausunnoissa esitettyä traktorin ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän pituuden muutosta ei ole otettu esitykseen. Lausunnoissa esitetty näkemys, jonka mukaan ehdotettu muutos perävaunun pituuden kasvattamisesta olisi peruste myös traktorin ja keskiakseliperävaunun pituuden muuttamiselle, ei ole aiheellinen, koska esityksessä ei ole esitetty muutettavaksi keskiakseliperävaunun pituutta.

Eräissä lausunnoissa esitettyä tiellä sallitun suurimman yhdistelmämassan (76 tonnia) korottamista ei ole arvioitu mahdolliseksi koko tieverkolle eikä samassa aikataulussa mittojen kasvattamisen kanssa. Nykyisen tieverkon rakenteiden alustava tarkastelu on osoittanut, että nykyistä suurinta sallittua yhdistelmämassaa olisi mahdollista korottaa vain harvoilla tieosuuksilla, jotka eivät ilman parannustoimia muodostaisi kattavaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa raskaille yhdistelmille soveltuvaa verkostoa. Rajatun verkon käyttöönotto olisi tarkoituksenmukaista järjestää siten, että suuremman massan tieverkosta olisi luotettavaa ja ajantasaista tietoa saatavilla ajon aikana, mikä edellyttää paitsi lain muutoksia myös muita aikaa vieviä täytäntöönpanotoimia muun muassa tietojärjestelmämuutoksia ja suuremmille massoille soveltuvan ja tarkoituksenmukaisen tieverkon kartoittamista.

Tavoitteena saada muutos voimaan marraskuussa

Ministeriön mukaan valtaosa lausunnonantajista kannatti ajoneuvojen pituuden kasvattamista sekä uudentyyppisten ajoneuvoyhdistelmien sallimista tiellä käytettäväksi. Esityksen todettiin parantavan kuljetustehokkuutta ja vähentävän ympäristöpäästöjä. Lisäksi todettiin, että korottamalla myös suurimpia tiellä yleisesti sallittuja massoja, voitaisiin kuljetustehokkuutta lisätä ja ympäristöpäästöjä vähentää vielä enemmän.

Asetusluonnoksesta on tehty direktiivin (EU) 2015/1535 mukainen ennakkoilmoitus Euroopan komissiolle. Ilmoitukseen liittyvä odotusaika päättyy syyskuun lopulla. Asetusmuutos on tarkoitus antaa syys- lokakuun vaihteessa.  Tavoitteena on, että lainsäädäntömuutokset tulisivat voimaan marraskuussa 2018.

Lausuntoyhteenveto on saatavilla valtioneuvoston hanketietopalvelusta osoitteesta valtioneuvosto.fi/hankkeet (hankkeen numero LVM009:00/2018).