Ennätysmäärä korvaushakemuksia tienpidon puutteista

Autoilijat ovat hakeneet routa- ja päällystevaurioiden vuoksi korvauksia valtiolta.

Routa- ja päällystevauriot ovat tänä keväänä aiheuttaneet autoilijoille runsaasti vahinkoja, joista on maaliskuussa tehty ennätysmäärä korvaushakemuksia ELY-keskukseen. Hakemuksien arvioidaan nousevan yli 2000:een.
Suomen valtion maanteitä koskevien vahingonkorvaushakemusten käsittely on keskitetty Lapin ELY-keskukseen. Ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen kertoo, että ELY-keskukseen on viime vuosina tullut keskimäärin noin 1800 vahingonkorvaushakemusta vuodessa.
– Määrä vaihtelee hieman eri vuosina. Vuonna 2015 hakemuksia tehtiin 1766, vuonna 2016 määrä laski 1704:ään.
Viime vuonna määrä kuitenkin nousi 1961:een hakemukseen.

Tyypillinen korvaushakemukseen johtanut vahinko on aiheutunut kuoppaan ajosta päällystetyllä tiellä. Kuva Pentti Kiviranta.

Selkeää syy-yhteyttä teiden kunnon huononemiseen ei Hallikaisen mukaan kuitenkaan voi nähdä. Routavaurioista kielii se, että maalis- huhtikuussa korvaushakemuksia tehdään yleensä eniten. Maanteiden kelirikko on ollut tänä vuonna vaikein 20 vuoteen.

Tyypillinen korvaushakemukseen johtanut vahinko on aiheutunut kuoppaan ajosta päällystetyllä tiellä eli vahingon syynä on päällystevaurio.
– Noin 50 prosenttia päätöksistä koskee näitä tilanteita. Yleisimmin vahingonkorvausta haetaan vaurioituneista renkaista ja vanteista, muutaman sadan euron summia, Hallikainen kertoo.
Korvauksen määrä riippuu vahingon määrästä. Hallikaisen mukaan suuria korvauksia materiaalisista vahingoista haetaan harvoin. Korvauksen maksaa tienpitoviranomainen, joka voi periä summan myöhemmin takaisin urakoitsijalta.
Vahingonkorvaushakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.
– Käsittely tapahtuu kirjallisesti. Ratkaisu perustuu hakemuksessa esille tuotuihin seikkoihin ja lisäksi pyydämme hakemuksesta aina lausunnot vahinkopaikan tienpitoviranomaiselta eli alueellisen ELY-keskuksen urakan valvojalta sekä vahinkopaikan urakoitsijalta.
Tarvittaessa hankitaan myös muita lisäselvityksiä.

Tärkeintä hakemuksessa on selostaa aiheutuneen vahingon ja korvausvaatimuksen lisäksi tapahtumapaikka, -aika, tilanne ja olosuhteet.
Tienkäyttäjä voi saada korvauksia, jos tienhoito on ollut virheellistä ja huolimatonta tai tienhoitoon liittyviä tehtäviä on laiminlyöty.
Hallikainen suosittelee Tienkäyttäjän Linjaan soittamista heti vahinkopaikalta, kun tien päällä sattuu jotakin. Liikenneviraston ylläpitämä Tienkäyttäjän Linja päivystää 24/7. Samalla kun korvaushakemuksen kannalta välttämätön tarkka tieto vauriopaikasta ja aiheutuneista vahingoista kirjautuu talteen, myös tienpidon urakoitsija saa tiedon heti tien vaurioista ja pääsee tarvittaessa tekemään konkreettisia korjaustoimenpiteitä.
– Tarkat tiedot Tienkäyttäjän Linjalle heti suoraan vahinkotilanteesta auttavat myös ELY-keskusta vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyssä. Mikäli mahdollista, vahingon sattuessa kannattaa myös ottaa valokuvia tapahtumapaikasta ja vahingon aiheuttajasta, sanoo Hallikainen.
– Vahingonkorvausta haetaan erikseen. ELY-keskuksen nettisivuilla meillä on selkeä hakemuskaavake, hän jatkaa.
– Korvausratkaisun perusteena ovat maantielaki ja tieliikennelaki sekä vahingonkorvauslaki. Tien pelkkä huono kunto ei vielä riitä syyksi korvaukselle. Tienkäyttäjä voi saada korvausta sattuneesta vahingosta vain silloin, kun tien hoito on tehty virheellisesti tai tienpitotehtäviä on laiminlyöty.
Hänen mukaansa myös tienkäyttäjän oman toiminnan vaikutus vahingon syntymiseen otetaan huomioon.
– Tienkäyttäjän kannattaa ottaa varoitusmerkit vakavissaan, Hallikainen opastaa.

Neuvoja korvaushakemuksen tekoon tienkäyttäjälle maantiellä aiheutuneista vahingoista saa Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta 0206 90300. Tienkäyttäjän Linjan numero on 0200 2100.

Teksti Pentti Kiviranta