Drone – kuljetusliikkeen hiljainen apumies

Miehittämätön ilma-alus eli drone on osa monen kuljetusliikkeen ja teollisuusyrityksen arkipäivää jo tänään.

Nokia drone networks on esimerkki järjestelmästä, johon kuuluu itse dronen lisäksi myös tietoa keräävät sensorit ja analytiikka raakadatan muuttamiseksi hyödylliseksi informaatioksi. Verkkopuolen ja analytiikan osaajana Nokia voi tarjota asiakkaille valmiita ratkaisuja monenlaisiin tarpeisiin. Kuva: Nokia networks.

Drone-alan ammattilaiset kokoontuivat marraskuun lopulla Finlandia-talolla pidettyyn Drone-konferenssiin pohtimaan, missä alan kehitys kulkee tällä hetkellä ja miltä näyttää tulevaisuus.
Varsinaisiin kuljetustehtäviin droneja käytetään vielä vähän. Kuljetuskapasiteetin ja toimintasäteen rajoitteet sekä hinta rajaavat käytön tällä hetkellä vain erittäin kiireellisiin, tärkeisiin tai arvokkaisiin kuljetuksiin. Nokia drone networksin Michaela Cronstedt kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa dronen rooli on olla osa kuljetusjärjestelmää. Ei välttämättä loppukäyttäjälle asti lähetyksiä toimittavana vaan enemmänkin terminaalien välillä operoivana yksikkönä.

Kadonneiden etsinnässä lämpökameroilla varustetuilla droneilla voidaan nopeasti haravoida isokin alue. Niillä voidaan myös etsiä ja paikantaa katkenneita sähkölinjoja nopeasti. Kuljetusyrityksessä drone ei niinkään korvaa itse kuljetuskalustoa, mutta sen sijaan se pystyy tekemään nopeammin, edullisemmin ja turvallisemmin monia sellaisia työtehtäviä, joihin aikaisemmin tarvittiin ihmistyövoimaa. Esimerkiksi kuorman sidonnan tarkastus käy konenäöllä varustetulla dronella. Se kiipeää korkeisiin ja vaikeasti tavoitettaviin paikkoihin nopeasti, jolloin se voi olla vaihtoehto henkilönostimelle. Käytännössä dronen työkenttä tulee kasvamaan tehtäviin, joista se suoriutuu nopeammin tai edullisemmin kuin sama työ ihmisvoimin tehtynä.

Drone on koosta riippumatta aina kompromissi toiminta-ajan, siihen asennetun kamera- tai sensorimäärän sekä kantavuuden suhteen. Kuva: Janne Huhtala.

Hyötykäyttöön dronet tulivat aluksi sen ansiosta, että niihin alettiin asentaa kuvauskalustoa ja tuloksena saatiin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia valo- ja videokuvaamiseen. Mutta se oli vasta ensimmäisiä askeleita dronen siirtyessä vakavasti otettavaksi ammattilaiseksi työelämään. Uusimmat dronet ovat käytännössä tiedonkeruulaitteita, kun niihin asennetaan esimerkiksi kaasuja, saasteita tai säätä haistelevia sensoreita. Kun laitteen keräämä raaka data analysoidaan, muuttuu kerätty tieto hyödylliseen muotoon.

Kaksi vuotta sitten viranomaisille oli tehty ilmoitus 500 ammattikäytössä olevasta dronesta. Kahdessa vuodessa luku on nelinkertaistunut noin 2000:een.Jos vauhti jatkuu samana, niin parin vuoden kuluttua määrä on jo 10 000. Ammattimaisten käyttäjien rekisteröityminen on tällä hetkellä ilmoitusmenettely. Rekisteriä ylläpitää Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi.

Miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva lainsäädäntö on vielä lapsenkengissä. Liikenne- ja viestintäministeriön Turvallisuusyksikön johtaja Timo Kievari toteaa nykyisen ja tulevan lainsäädännön tehtävänä olevan mahdollistaa uudenlaista palvelutuotantoa ja varmistaa sen turvallisuus. Lainsäädännöllä pyritään samalla ehkäisemään sivullisille aiheutuvia melu-, päästö- ja muita haittoja.

Robottikoptereita kehittävän Sharper Shapen Ilkka Hiidenheimo peräänkuuluttaa, että lainsäädännön tulisi olla mahdollisimman kevyttä ja yksinkertaista.
– Monet alalla toimivat yritykset ovat pieniä, joten byrokratiankin tulisi olla kevyttä. Lainsäädännön tulisi ehdottomasti olla myös kansainvälisesti yhtenevä, muuten se aiheuttaa taloudellisesti kestämättömiä kustannuksia pienille mutta kansainvälisesti toimiville yrityksille, sanoo Hiidenheimo.

Teksti: Janne Huhtala